Wanha Kaukas – alueen historiaa

Kaukasten, Myllykylän ja Uudenkylän kylähistoria on asutuksen osalta varsin nuorta, mutta sitäkin monipuolisempaa. Kaukasten historia- ja perinnekerho tekee arvokasta työtä taltioidessaan perimätietoa jo julkaistun tutkitun materiaalin täydennykseksi.

Toistaiseksi missään historiajulkaisussa ei käsitellä koko kylän historiikkia ”yksien kansien välissä”. Tämä johtuu Kaukasten sijainnista ja korostaa Keravanjoen merkitystä arvokkaine koskineen ja rantaniittyineen asutuksen syntyyn. Aikoinaan Kaukasten kylä oli kuin ”mersun merkki”. Kolme kuntaa jakoi kylän koskialueet. Yhteinen rajapiste sijaitsi entisen Taunon tuvan takana, jossa sijaitsevan historiallisen rajakiven on tontin nykyinen omistaja tietämättään peittänyt. Eteläinen osa oli Tuusulaa, luoteisosa Hausjärveä (myöhemmin Hyvinkäätä) ja koillisosa Mäntsälää. Kunkin mainitun emopitäjän historiikeissa mainitaan pintapuolisesti oman lohkon tapahtumista, mutta ei siis koko kylän taltiointia. Nykyisin lähes koko alue on Hyvinkäätä. Vain Kivistönkulma ja suurin osa Keravanjärveä kuuluvat Mäntsälään.

Historia- ja perinnekerho kokoaa materiaalia näille sivuille harrastuspohjalta, kokoontuen talvikausina kerran viikossa Juhlatalolla. Täydennämme sivuja säännöllisesti sitä mukaa kun uutta tietoa saadaan julkaistavaan muotoon. Myös jo sivuilla olevia julkaisuja täydennetään, joten kannattaa vierailla sivuilla useamminkin. Uutta tietoa ja kuvamateriaalia otetaan ilomielin vastaan.

Kansalaissota, Kaukasten punakaarti

1917 Kaukasissa, Suomen Vanutehtaalla työväestö asui punaiseksi maalatuissa kasarmeissa ja konttorihenkilökunta valkoiseksi maalatuissa huviloissa.

Kaukasten tori

Toritoiminta alkoi Kaukasissa 1916, jolloin Suomen Vanutehdas Oy anoi Mäntsälän kunnalta lupaa toripäivien järjestämiseksi tehtaan alueelle.

Kalkkikallio

Jaakko Teitin laatima tutkimus- ja valitusasiakirja kuningas Kustaa Vaasalle vuonna 1555 mainitsee Ohkolan ja Ritasjärven kylien välisestä rajariidasta. Riidan kohteena oli Kalkkikallio.

Keravanjärvi

Keravanjärvi oli aiemmalta nimeltään Majainniemenlampi.