Kaukasten läpi virtaava Keravanjoki oli 500 vuotta sitten Ritasjärven tavoin hämäläisten erämaita. Lohi ja taimen nousivat Keravanjokeen. Hämäläisten mukana iskostui suomenkielinen paikannimistö alueelle. Kaukasten kylän nimen alkumuoto on kauka. Se tarkoittaa muinaiskielessä pitkää ja kapeaa. Kaukasten koski oli ennen patoamista todella pitkä ja kapea koski. Se alkoi Pässikoskesta ja jatkui kivikkoisena koskena aina tehtaan alapuolelle saakka. Sittemmin koski padottiin, ja alkuosuus jäi patoaltaan alle. Kaukakoski oli siis yhtä kuin Pitkäkoski, millä nimellä kosken tehtaan kiertävä loivempi osuus myöhemminkin tunnettiin. Ruotsin vallan aikana suomenkieliset paikannimet saivat ruotsinkielisen asun. Kauka sai ruotsin genetiivipäätteen -s. Koska koski merkitsee ruotsiksi fors, Kaukankoski oli Kaukasfors. Kosken partaalle perustettu lankarullatehdas sai nimekseen Kaukas Fabrik Aktiebolag. Tehtaan ympärille kehittynyt kylä oli tehtaan nimen mukaisesti nimeltään Kaukas. Myös isojaossa perustettu uudistila Kaukas, myöhemmin Kaukas-Savela, sai nimensä kosken mukaan. Naapurikunnista löytyy muitakin kauka-alkuisia nimiä. Mäntsälässä on pitkänmuotoisesta järvestä nimensä saanut Kaukalampi. Kaukalammen kylässä sijaitsee Kaukas-Mikkolan tila. Nurmijärvellä on Kaukametsä. Myös Kajaanista löytyy Kaukametsä. Tampereelta pitkänomainen Kaukajärvi, jossa pidetään mm. soutukilpailuja.

Rainer Salo