1788
Kaukasten mylly perustetaan
1873
Ruukinpatruuna Lars Magnus Robert Björkenheim perustaa Kaukas Fabriks Aktiebolag’in.
1874
Lankarullatehdas käynnistetään.
1886
Tehtaalle saadaan sähkövalo.
1887
Isännöitsijä Wolter Ramsay muuttaa pois ja perustaa Tornatorin.
1890
Uusi tehdas rakennetaan Lappeenrantaan.
1894
Kaukas Fabriks Aktiebolag joutuu suoritustilaan liian nopean laajenemisen vuoksi ja sen ostaa eversti Hugo Standertskjöld.
1898
Lankarullatehdas lopettaa toimintansa ja muuttaa Mankalaan, Iittiin sekä Lappeenrantaan. Rakennukset tyhjinä
1900
August Palmberg perustaa Mäntsälä Spikfabrik’in, joka ei kuitenkaan koskaan käynnisty.
1902
Palmberg myy tehtaan Axel Widstrand’ille, joka 12.pnä huhtikuuta saa toimiluvan Finska Waddfabriken’iä varten, joka aloittaa toimintansa vuoden lopulla. Jälleen öljylamppuja. Edla Ingström kuljettaa tuotteet 7 km Jokelan asemalle käsirattailla tai tolppakelkalla.
1904
Tehdas, jota ei ollut vakuutettu, palaa heinäkuussa; Widstrand perustaa yhdessä Emil Lindroosin ja John Lundstenin kanssa Suomen Vanutehdas Osakeyhtiön. Kauppias J. E Sundén saa omistukseensa Widstrandin osakkeet. Osakepääoma 75.000 mk.
1905
Lundsten myy osakkeensa alikapteeni Albin Lowenetzky’lle, josta tulee johtaja. Tehdas rakennetaan uudelleen.
1906
Widstrand jättää isännöitsijän toimen ja häntä seuraa virassa yhtiön työnjohtaja Artur Dikert. Lindroos myy osakkeensa Sundénille. Osakepääoma korotetaan 89.000 mk:aan ja Anna Johnsson ja hänen veljensä John Erland Johnsson tulevat mukaan toimintaan, jälkimmäinen johtaja Lowenetzkyn jälkeen.
1907
Oma puhelinlinja Jokelaan Nurmijärven keskuksen kautta.
1908
Dikert eroaa ja perustaa Salon Vanutehdas Oy:n.
1909
Markkinoidaan 670 tonnia savesta ja kuitujätteistä valmistettua Boremassaa, pääasiassa Pietariin. Johnsson pakotetaan vetäytymään ja häntä seuraa isännöitsijänä ins. Einar Wahlberg. Aikaisemmin vuokralla ollut tehdasalue ja koski ostetaan.
1910
Osakepääoma korotetaan 150.000 mk:aan.
1911
Kemiallisesti puhdistetun vanun valmistus aloitetaan sen jälkeen kun uusi valkaisuosasto on saatu käyntiin.
1912
Maitosiivilävanu, terveyssiteet ja sidonta-aineet otetaan valmistusohjelmaan. Rakennetaan paperitehdas, johon tulee yksi yankee-kone. Vuoden 1911 tappion peittää johtokunta Sundén, Wahlberg ja Timgren (Lowenetzkyn lanko). Sundén ja Timgren eroavat johtokunnasta. Artur Jakob Fellman ja Jalmari Lydecken tulevat heidän tilalleen.
1913
Yhtiö tekee konkurssin 23.2. Toiminta jatkuu vuokrasopimuksen puitteissa. Sundén menettää kaiken, minkä omistaa.
1914
Jalmari Lydecken, Frans Stockmann, Hjalmar Ekholm ja Einar Wahlberg muodostavat yhtymän, joka huutaa tehtaan hintaan 200.750 mk. Osakeyhtiö Suomen Vanutehdas Aktiebolag perustetaan 100.000 mk:n osakepääomalla. Yhtiö on ainoa selluloosavanun valmistaja koko tsaari-Venäjällä. Hankitaan toinen yankeekone. Toinen höyrykattila ja höyryturbiini asennetaan paikoilleen. Uusi puuvillan valkaisulaitos.
1915
Ostetaan 325 ha suuruinen Kaidanpään tila Ridasjärveltä. Vaatturinvanu – flokki – ja tilkeosastot siirretään Jokelaan. Osakepääoma korotetaan 200.000 mk:aan
1916
Ostetaan Ridasjärveltä Yli-Juholan tila, Puotilan tila (375 ha) sekä Kellarhuhdan talo. Kuljetuksia varten 40 hevosta. Osakepääoma korotetaan 500.000 mk:aan.
1917
Jokelan tehdas palaa ja rakennetaan uudelleen. Paperikankaan valmistus aloitetaan. Osakepääoma 750.000 mk:aan.
1918
Osakepääoma korotetaan 1.473.800 mk:aan. Wahlberg ja konttorin henkilökunta ammutaan konttorin portailla. Sodan uhrien luku henkilökunnan piirissä on yli 30. Hannes Lindholmista tulee isännöitsijä. Kaidanpää ja Yli-Juhola myydään. Osakepääoma korotetaan 2.000.000 mk:aan. Moses Skurnik ostaa osake-enemmistön.
1919
Jokelan tehdas palaa,
1920
ja jälleenrakennetaan.
1922
Hugo Wahlforsista tulee isännöitsijä.
1923
Puotilan tila myydään
1924
Konkurssin välttämiseksi luovuttaa Skurnik osakekannan Helsingin Osakepankille. Karl Nordgrenista tulee hallituksen puheenjohtaja ja hän hoitaa yhtiötä pankin lukuun. Ensimmäinen kuorma-auto hankitaan. Vatiinin valmistus aloitetaan.
1925
Wahlfors kuolee ja hänen seuraajakseen tulee isännöitsijäksi Harald Warburton.
1926
Nordgren ostaa osake-enemmistön. Maassa vallitsevan pääomapulan vuoksi lainataan rahaa pankkiiriliike Erik Banck’ilta Göteborgista.
1927
Kaukasten koskivoimaa ja Jokelan höyrykonetta ei enää käytetä sähkön lähteenä. Sähkövoima ostetaan Riihimäen Sähköltä. Uusi puuvillan keittolaitos hankitaan. Uusi myyntiyhtiö Madame Josephine Ltd Englannissa hankitaan ja kaatuu. Warburton kuolee.
1928
Georg Ignatiuksesta tulee isännöitsijä. Osakepääoma korotetaan 5.000.000 mk:aan.
1930
Igantiuksesta tulee johtokunnan jäsen.
1931 – 1932
Lamakausi estää uudet investoinnit.
1933
Kaukasten tehtaan laajennus. Urheiluseura Voima aloittaa toimintansa.
1934
Kaukasten juhlatalo rakennetaan.
1936
Vienti lähtee käyntiin, lähinnä A/S Otto Broe’n, Kööpenhamina, ansiosta. Jokelan aseman luona oleva varasto palaa,
1937
ja rakennetaan uudelleen.
1938
Sekä Kaukasten, että Jokelan tehdasta laajennetaan.
1939
Uusia koneita hankitaan molemmille tehtaille. Talvisota syttyy.
1940
Nordgren kuolee. Ignatiuksesta tulee toimitusjohtaja, Edvard Björkenheimistä johtokunnan puheenjohtaja.
1941 – 1944
Sodan vuoksi menee valtaosa tuotannosta puolustusvoimille.
1945
Osakepääoma 5.810.000 mk.
1947
Ignatiuksesta tulee johtokunnan puheenjohtaja, Karl Nordgren nuoremmasta johtokunnan jäsen.
1948
Kaukasten tehtaan sähköverkosto uusitaan.
1949
Osakepääoma korotetaan 15.000.000 mk:aan. Nordgrenista tulee puheenjohtaja.
1950
Kaukasten tehdasta laajennetaan
1952
Kaukasiin rakennetaan uusia henkilökunnan asuntoja.
1953
Holanterisali uusitaan. Ignatius kuolee toimittuaan menestyksellisesti 25 vuotta yhtiön palveluksessa. Nordgrenista tulee toimitusjohtaja ja isännöitsijä.
1954
Virkailija-asuntoja rakennetaan. Gunnar Nordgren johtokuntaan.
1955
Ostetaan Tampereen Vanutehtaan kemiallisesti puhdistetun vanun tuotantopuoli.
1956
Jokelan tehdasta laajennetaan. Helsingissä avataan myyntikonttori.
1957
Kaukasiin rakennetaan virkailija-asuntoja.
1958
90 työntekijää lomautettuina 1 ½ kuukautta tulipalon vuoksi. Piirikonttorit perustetaan Tampereelle ja Turkuun. Osakepääoma korotetaan 38.433.400 mk:aan.
1959
Varastorakennus rakennetaan Kaukasiin. Puuvillan avaus-, keitto- ja valkaisuosastot uusitaan.
1960 – 1961
Päätehtaan laajennus. Piirikonttori perustetaan Ouluun.
1962
Konttorirakennus rakennetaan Kaukasiin. Lisäalue ostetaan Jokelasta.
1963
Bjarne Lindahlista tulee isännöitsijä. Insinööreille rakennetaan asuntoja Kaukasiin. Pääkonttori siirretään Helsinkiin. Yhtiön kotipaikaksi Helsinki. Piirikonttori perustetaan Lappeenrantaan. Osakepääoma 776.868 nykymk.
1964
Uusi tehdas non-wovenin valmistusta varten, suunnittelijana Gunnar Nordgren,
1965
rakennetaan Kaukasiin. Yhtiön nimi muutetaan Oy Suomen Vanutehdas Finnwad Ltd:ksi.
1966
Rakennetaan uusi höyrykeskus. Non-wovenin vienti aloitetaan. Piirikonttori perustetaan Vaasaan.
1975
Australian Sheppartoniin perustetaan tytäryhtiö, Finnwad Australia Pty Ltd.
1981
Oy Tamro Ab ostaa Kaukasten vanutehtaan.
1991
Toiminta ns. vanhalla tehtaalla loppuu.
1997
Ruotsalainen SCA-Mölnycke Ab ostaa Kaukasten vanutehtaan.
1998
SCA-Mölnycke Ab lopettaa Kaukasten vanutehtaan satavuotisen teollisen toiminnan
1998
Kaukas Kiinteistöt Oy ostaa tehtaan kiinteistöt ja maa-alueen.