Kaukasten Juhlatalo on kylän taiteen, urheilun, viihteen ja kansalaistoiminnan sydän. Se on ollut sitä rakentamisestaan lähtien ja on sitä vielä tänäkin päivänä. Juhlatalo kuuluu merkittävänä osana Kaukasten kosken ja sen patoaltaan ympärille muodostuneeseen tiiviiseen teollisuusympäristöön. Se on arvotettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Lisäksi Juhlatalo muodostaa arkkitehtuurisesti yhtenäisen kokonaisuuden aiemmin samaan tonttiin kuuluneiden kolmen työläisasuinrakennuksen (kasarmin) kanssa. Aluetta täydentää 1933 talkootyöllä valmistunut yleisurheilukenttä sekä kentän ja keskimmäisen kasarmin välissä aiemmin sijainnut torialue, jonka yli kulkee nykyisin Kaukastentie.

Maakuntamuseon arviossa vuonna 2014 mainitaan Juhlatalosta seuraavasti:

” Kaukasten juhlatalon arkkitehtuuri edustaa 1920-luvun klassismin muotokieltä. Rakennus on erittäin hyvin säilyttänyt alkuperäiset ominaispiirteensä ja yksityiskohtansa. Mm. ikkunat, ovet, listat, eteishallin narikka naulakoineen ja koristeyksityiskohtineen ovat säilyneet. Samoin tilajako on merkittäviltä osiltaan säilynyt ennallaan: eteishalli ja siihen liittyvät ylös kahvilaparvelle johtava porrashuone, toisen kerroksen kahvilaparvi ja juhlasali näyttämöineen. Rakennus on merkittävä osa Kaukasten teollisuusalueen muodostamaa Keravanjoen varren kulttuuriympäristöä. Se on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemallisesti arvokas. Lisäksi rakennus on erittäin hyvin säilynyt”.

Juhlatalo oli valmistuessaan aikaansa edellä. Kylän vahva näytelmäharrastus vaikutti myös talon suunnitteluun. Näyttämön alla oli maskeeraushuone peilipöytineen ja lamppuineen ja pukuhuoneina toimivat kerhohuoneet, joihin on näyttämöltä suora kulku porraskäytävän poikki. Näyttämön lattian etuosassa oli myös ”maskikopista” käsin toimivan kuiskaajan aukko, jota suojasi näköesteenä lieriö. Eteisaulassa oli lipunmyyntiluukku ja on vielä edelleenkin alkuperäinen narikkatila kenkälokeroineen. Narikan ovi on harmillisesti kaupungin toimesta hukattu. Näytelmiä esittivät Kaukasten Voiman lisäksi Kaukasten Naisvoimistelijat ja Myllykylän Nuorisoseura Toivon Kipinä sekä Kaukasten Lotta Svärd osasto.

Kaukasten Juhlatalo on rakennusmestari Heikki Siikosen (1890-1973) suunnittelema. Hyvinkäällä on säilynyt useita Siikosen suunnittelemia rakennuksia. Hän oli arvostettu etenkin maatalousrakennusten, liikerakennusten ja asuinrakennusten suunnittelijana. Häntä on pidetty yhtenä aikansa merkittävimmistä maaseuturakentamisen vaikuttajista. Hänen suunnittelemiaan rakennuksia tällä kylällä ovat mm. Kaukasten koulu Myllykylässä, Koskenmaan tilan päärakennus ja maatalousrakennukset, Harakan tilan päärakennus ja maatalousrakennus sekä Metsä-Kerttulan maatalousrakennus.

Juhlatalon rakensi kylän ja vanutehtaan puuseppä Oskar Salo (1888-1983), jonka käsialaa on suuri osa kylän rakennuksista. Salo oli myös arvostettu huonekalupuuseppä ja Juhlatalon alkuperäiset kalusteet olivat myös hänen valmistamiaan.

Lavasteet suunnitteli taiteilija, lavastemestari Uuno Eskola (1889-1958). Hän oli aikansa merkittävin näyttämötaiteen kehittäjä Suomessa. Eskola oli Eero Järnefeltin oppilas ja suojatti. Hänellä oli näyttelyitä mm. Tanskassa ja Ruotsissa. Uuno Eskola oli Pro Finlandia palkittu (1949) ja toimi mm. Rauman teatterin johtajana ja Tampereen teatterin lavastajana sekä vapaana taiteilijana. Hänet kutsuttiin myös 1933 Yhdysvaltoihin suureen lavastenäyttelyyn. Kirkkotaiteessa Eskolan merkittävimpiä töitä ovat Enontekiön kirkon alttaritaulu, Iisalmen kirkon ja Kiuruveden kirkon mosaiikkialttaritaulut sekä Ruoholahden kirkon kastekappelin alttarimosaiikki. Kaukasten Juhlatalon lavasteiden maalauksessa häntä avusti kylän harrastetaiteilija Oiva Elomaa, joka muistetaan myös kylän ”Lappi”-orkesterista. Suurin osa lavasteista on edelleen Juhlatalolla käytettävissä, mutta poissa on mm. upea linnantorni.

Juhlatalon muusta käytöstä urheilukilpailujen, juhlien ja näytelmäesitysten ohella mainittakoon mm.: Vanutehtaan omat ansiomerkkien jakotilaisuudet, harjannostajaiset ja ennen kaikkea pikkujoulujuhlat keräsivät talon täydeltä osallistujia. Joulun odotuksen täydensi Voiman pikkujoulujuhlat, joka edellisen tavoin oli hienosti toteutettu ohjelmallinen tilaisuus.

Poikien lennokkikerho toimi 1930-luvulla yläkerran ravintolatilassa Salon Oskarin ohjauksessa. Alakerrassa oli kaksi erillistä kerhohuonetta, joiden väliseinä on myöhemmin poistettu. Toisessa kerhohuoneessa on sijainnut 1934 alkaen 50-luvun alkupuolelle lastenseimi eli päiväkoti ja lasten leikkikerho. Leikkikerhon ohjaajana toimi Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjaaja rva. Turpeinen ja puuron keittäjänä oli tehtaalta Aune Nurminen. Tehtaalta toimitettiin myös maito ja näkkileivät. Sunnuntaisin oli pyhäkoulu 60-luvun alkupuolelle asti. Toisessa kerhohuoneessa toimi kirjasto, josta käsin myytiin myös iltamien pääsyliput. Lippuluukun paikka näkyy vieläkin aulan seinässä. Kirjasto siirtyi yläkertaan 60-luvulla. Tämän jälkeen tilaan perustettiin HOP:n pankkikonttori 70-luvulla.  Pankki yritettiin ryöstääkin heti avajaispäivää edeltävänä yönä, mutta seinän läpi murtautuneet ryöstäjät jäivät ilman saalista kun rahoja ei vielä oltu siirretty holviin.

Talossa oli myös Voiman ja Lotta Svärdin toimistot. Narikan takaosan lukitussa komerossa säilytettiin suojeluskunnan aseet. Yläkerrassa sijaitsi talonmiehen asunto, jonka keittiö toimi samalla ravintolan keittiönä. Talonmiehenä toimi aluksi Ada Juhola ja myöhemmin Jalmari Niiranen. Talon lämmönlähteenä toimi salissa sijainneet kaksi kattoon asti ulottunutta pönttöuunia.  Sota-aikana Juhlatalo toimi haavoittuneiden toipilaskotina, jossa kuntoutujia hoiti Kaukasten Lotta Svärd osasto.

Kaukasten Metsästysseura, Kaukasten Kalakerho sekä kansalaisopisto ja seurakunta ovat olleet myös Juhlatalon ahkeria käyttäjiä. Elokuvia esitettiin usein 50- ja vielä 60-luvullakin. Voiman valmennustilaisuuksissa vieraili mm. Tapio Rautavaara ja Eero Mäntyranta. Levytanssit kuului lauantai-iltojen ohjelmaan 50-luvun jälkipuoliskolta 60-luvun puoleenväliin Kaukasten Voiman järjestämänä ja uudestaan tanssittiin 70-luvun alkuvuosina, ensin 1970 Kaukasten Metsästysseuran ja myöhemmin Kaukasten Kalakerhon toimesta tanssiyhtyeiden säestyksellä.  Vierailevista taiteilijoista tunnetuimpia olivat: Marion Rung, Georg Malmsten, Helge ja Kai Pahlman, Arttu Suuntala, Vili Vesterinen, Veikko Ahvenainen, Kalevi Korpi, Repe ja Eemeli eli Reino Helismaa ja Esko Toivonen ym. Myös kylän nuorten nuoriso-disko ”Paranoid” yritti jalansijaa juhlatalolla 1972-73, mutta rock-yhtyeiden kovaääninen soitto sai lopun kuudentena disco-iltana kun yläkerrassa asunut talonmies kävi heittämässä rummut pihalle.

Esko Sarvikas kirjoitti 1963 ilmestyneessä Kaukasten Voiman 30-vuotishistoriikissa Juhlatalosta seuraavasti:

Kaukaslaisten harrastustoiminnassa on ollut keskeinen asema vuonna 1934 valmistuneella Suomen Vanutehtaan Juhlatalolla. Tehtaan silloisen isännöitsijän, insinööri G. Ignatiuksen ansioksi on suurelta osin luettava sen aikaan saaminen. Valmistuessaan talo oli yksi uudenaikaisimpia maakunnassa. Pukuhuoneet, näyttämö kulisseineen ja ravintola olivat kaikki ajan vaatimalla tasolla. Kaukasissa eli tuolloin erittäin voimakas näyttämöharrastus, johon isännöitsijä Ignatiuskin osallistui samoin kuin koko hänen perheensä.  Yleisömenestys Juhlatalolla oli aina hyvä. Uusi talo antoi mahdollisuudet tällaiselle toiminnalle.

Juhlatalosta muodostui myös ennen pitkää Voiman toiminnan keskuspaikka. Nyt oli paikka missä pitää kokouksia, juhlia, tansseja ja jota voitiin käyttää suurempienkin kilpailujen pääpaikkana.

Juhlatalo on rakennettu rakennusmestari Heikki Siikosen laatimien piirustusten mukaan ja sen on rakentanut eräs Voiman veteraaneista, Oskari Salo, tunnetulla ammattitaidolla.

Talon vihkiäiset pidettiin marraskuun neljäntenä päivänä 1934. Tilaisuudesta muodostui erittäin vaikuttava juhla. Yleisö oli odottanut talon valmistumista suurella mielenkiinnolla. Näin voidaan päätellä siitä, ettei kaikki mahtuneet ovien sisäpuolelle tässä avajaistilaisuudessa. Voiman näyttelijät olivat mukana juhlimassa talon valmistumista esittäen Topo Leistelän näytelmän ”Kotityranni”. Kaukasten soittokunta huolehti musiikista tässä tilaisuudessa. Insinööri Ignatius lausui puheessaan julki kaukaslaisten kiitokset yhtiön johtokunnalle talon rakentamisesta ja näihin kiitoksiin tosiaan yhtyivät kaikki täydestä sydämestään.Juhlataloa uusittiin vuonna 1936 maalauksiltaan ja niitä johti taiteilija Uuno Eskola, jonka toimesta silloin suunniteltiin myös uudet kulissit. Tapausta juhlittiin maaliskuun viidentenä 1936, jolloin ohjelmassa oli mm. ”Hirviherrat” Voiman näyttelijöiden esittämänä.

Tämän talon ympärillä onkin seuran toiminta nämä kolme vuosikymmentä pyörinyt ja tekee sitä suurelta osin vieläkin. Kenties talo on nyt jo jäänyt vanhanaikaiseksi ja tiloiltaan pieneksi, mutta aikoinaan se on ollut ensiluokkainen juhlapaikka. Monella maaseutuseuralla ei ole ollut mahdollisuutta saada tällaisia suojia toiminnalleen.

Hyvinkään Sanomat puolestaan uutisoi 9.11.1934 Juhlatalon vihkiäisistä seuraavasti:

Kaukasissa vihittiin viime sunnuntaina tarkoitukseensa uusi upea juhlatalo, joka sijaitsee kauniilla paikalla korkealla joen törmällä aikaisemmin tehtaan lahjoittaman urheilukentän vieressä. Talo, jonka perustustyöt alettiin viime heinäkuun 13. päivänä, on rakennusmestari Heikki Siikosen piirustusten mukaan rakennettu ja urakoitsijana on ollut O. Salo Vanutehtaalta. Talo sisältää paitsi korkeaa ja tilavaa juhlasalia avarine näyttämöineen ja lämpimine pukusuojineen ravintolahuoneen, jota voi käyttää kokoontumishuoneena, kirjaston ja lukusalin sekä lastenseimen ja vahtimestarin asunnon. Jo talon ulkoasu on juhlallinen pilaripylväikköineen, mutta vielä enemmän luo juhlatuntua valaistu sali korkeine kapeine ikkunoineen ja erikoisen kauniine näyttämökehyksineen.

Jo vihkiäistilaisuudessa voi huomata, kuinka odotettu ja kaivattu tämä juhlatalo on ollut, sillä avara huoneusto, johon mahtuu 250 henkeä, oli oviaan myöten täynnä juhlapukuista yleisöä. Kaukasten soittokunnan esitettyä muutamia soittonumeroita kiitti tehtaan isännöitsijä, insinööri G. Ignatius johtokuntaa tämän talon aikaansaamisesta ja selosti samalla talon syntyvaiheita. Sitten esittivät V. ja u-seura Voiman näyttelijät taidolla ja tottumuksella Topo Leistilän ”Kotityrannin”, jossa varsinkin Mimmi sai hilpeän mielialan nousemaan kattoon asti. Kahvia juoden ja tanssien vietettiin sitten tämä ensimmäinen ilta oman katon alla. Unelma on täytetty. Kaukas on ikään kuin astunut askeleen kohden kulttuuria.

Leena Stenroos, Marja-Liisa Koskela, Raila Salo, Paula Vesanto ja Riitta Vuori

 

Kuvat vanutehtaan joulujuhlista vuodelta 1955.

Kuvat: Kaarina Elomaan albumi, ja Rainer Salon kokoelmat.

Kuva alla: Ossi Etuaro, lasten leikkikerho 1930-luku.

---

Rainer Salo

Lähteet:  Hyvinkään Sanomat 9.11.1934, Esko Sarvikas Voiman 30-vuotis historiikki, Oskari Salo, Reino Salo, Matti Koskela, Arvo Järvelä, Antero Männikkö, Ossi Etuaro, Kalevi Salo, Kalervo Poltinoja, Urpo Koskela, Eira Niiranen, Tauno Helin, Eino Niiranen.