Keravanjärvi

Keravanjärvi oli aiemmalta nimeltään Majainniemenlampi. Majainniemi sijaitsee järven pohjoispuolella ja siellä on ilmeisesti sijainnut hämäläisten erämajoja. Kuitenkin jo 1782 kartassa (Krigsarkivet, Tukholma) järven nimenä on Karava iärvi eli nimi vaihtui kylien välisen rajankäynnin seurauksena. Ritasjärven rajankäynnit aloitettiin kesäkuussa 1782 Majainniemenlammen Majainniemestä ja kartan valmistuessa samana vuonna järven nimeksi merkittiin Karava iärvi. Järven lännenpuoleinen osa kuuluu Hyvinkääseen (aiemmin Hausjärveen), mutta valtaosa järvestä on Mäntsälän puolella. Majainniemessä sijaitsevaa kalliota kutsutaan ”kalman kallioksi”. Ympäristön Kalalammi ja Kivilammi olivat tunnetusti kalaisia lampia joista viimemainitusta Ohkolan kylä joutui maksamaan Kruunulle kalaveroa. Nykyisin kumpikin lampi on kasvattanut turvekannen eli kasvanut umpeen. Kalaisa oli myös Keravanjärven koillispuolella sijaitseva pieni Haukilammi, josta niin ikään joutui maksamaan kalaveroa. Lisäksi em. kartasta löytyy Kakarinlampi (Cacar Lambi) ja pieni Pitkänen sekä Keravanjärven eteläpuolelta Pietarinsuo. Keravanjärvestä laskevasta Ohkolanjoesta saatiin runsaita rapusaaliita kunnes rapurutto tuhosi 1945 koko rapukannan.

Keravanjärven takaisissa metsissä oli 1800-luvun alkupuolella (1807 tai 1808) laaja metsäpalo, josta kertovia hiiltyneitä kantoja näkyy vieläkin. 1900-luvun alkupuolella metsäalueella harjoitettiin vilkasta yritystoimintaa usean pontikkatehtaan tiputellessa ”korpikuusen kyyneliä”.

Alue oli takavuosina varsinainen liikenteen solmukohta sillä Myllykyläntien (Koskenmaantie) ja Ohkolaan johtavan tien (Keravanjärventie) lisäksi Järven itäpuolelta kulki 1900-luvun alussa metsäpolku Soukkioon. Polku oli käytössä vielä 1930-luvulla. Myös Ritasjärvelle oli polkuyhteys. Lisäksi Majainniemen kautta kulki talvitie Sälinkäältä Ritasjärventielle 1700 ja 1800 -lukujen vaihteessa.

Rainer Salo
Lähteet: Hausjärven historia, Mäntsälän historia, keskustelut: Olavi Jaakkola, Kalevi Salo, Ossi Etuaro