Kaukasten alueen koulut

Uusikylä, 1900 (1898)
Uudenkylän kansakoulu aloitti 4.4.1898 yksityisenä yläkouluna maanviljelijä Mellinin talossa. Joulukuussa 1899 Harakan isäntä H.J.Lindfors luovutti Hausjärven kunnalle koulutontin markan suuruista vuosivuokraa vastaan. Seuraavana vuonna koulu muuttui kunnalliseksi ja toimi tilapäisesti Harakan tiloissa. 1900 koulu sai ensimmäisen valtionavun ja se on mainittu myös koulun viralliseksi perustamisvuodeksi. Oma koulutalo valmistui lukukaudeksi 1901-02. Ensimmäisessä vuosikertomuksessa, lukukaudella 1900-01, koulua kutsuttiin ”Hausjärven pitäjän Ritasjärven kylän Uudenkylän piirin poika- ja tyttö-kansakouluksi”. Ensimmäisenä opettajana toimi Kaarlo Wartia 1900-02 ja hänen seuraajanaan Teuvo Nyholm myöh. Nuotio 1902-12. Nuotion jälkeen tuli opettajaksi Oskari Juhola, oman koulupiirin kasvatteja. Kouluun rakennettiin lisätiloja 1912 oppilasmäärän lisäännyttyä. Enimmillään oppilaita oli 98 ja lisäksi jatkokurssitettuja 63 lukuvuonna 1916-17. Oppilaita kulki mm. Nuppulinnasta, Jokelasta, Kaukasista, Myllykylästä ja Koskelankulmalta eli nykyisen Hangontien ja Ahdenkalliontien risteysalueelta. Koskelankulmalaisten koulupolku kulki metsän poikki Palopuro-Haapasaari -tielle Juholankulmalle ja sieltä Nykiönharjun länsipuolelta edelleen Harakkaan.
Alakansakoulun aloittaminen toi päänvaivaa. ”Siirtyvä Alempi Kansakoulu” toimi 1917 syyslukukauden Myllykulmalla Koski-Sipilän talossa ja kevätlukukauden Stenbackan talossa, Kellokoskentien varressa, Tiensuussa. Seuraavina vuosina alakoulun toiminta tapahtui osin Myllykylässä ja osin Uudessakylässä. Vuonna 1926-27 toimintapisteet olivat Lepola ja Uusikylä. Vasta 1938 oppilaat olivat koko lukuvuoden Uudessakylässä ja samana vuonna 18-viikkoinen alakansakoulu muuttui 36-viikkoiseksi. Kaksiopettajaisuuteen siirryttiin 30-luvun lopussa. Oppilaille järjestettiin ensimmäisen kerran kouluruokailu vasta 1919 koulun siirryttyä Hyvinkään kunnalle. Sodan aikana koulutalo oli sotilasmajoituksessa ja oli siitä vapauduttuaan huonossa kunnossa.

Myllykulma, 1917. Myllykylä, 1922. Kaukas-Myllykylä, 1952
Myllykylässä aloitti 18-viikkoinen alakansakoulu 1.8.1917 Myllykulmassa, Koski-Sipilän talossa. Yläkoulu aloitti seuraavana vuonna ja valtionapu myönnettiin maaliskuussa 1919. Ensimmäisenä opettajana oli Pauli Suvitie. Lukuvuodeksi 1920-21 koulu siirtyi tilapäisesti Uudenkylän koulupiiriin, mutta palasi 1921-22 takaisin omaan koulupiiriin ja toimi ensin Koski-Sipilän talossa, kunnes syyskuussa 1922 valmistui oma koulutalo. Koulupiiriin kuuluivat Myllykylän ja Kaukasista joen länsipuolen lapset. Oppilaille perustettiin myös oma puutarha. Opettajana toimi Olga (Oili) Leikoski. Hänen siirryttyä Uudenkylän kouluun tuli Myllykylään opettajaksi Jalmari Turunen. Hänen vaimonsa opetti tyttöjen käsitöitä. Myllykylän ja Ridasjärven oppilasmäärä laski 30-luvun alussa ja alakoulun pieni oppilasjoukko siirrettiin 1930 pariksi vuodeksi Ridasjärven kouluun. Ridasjärven-Myllykylän alakansakoulut lakkautettiin 1.8.1934 ja oppilaat palasivat Myllykylään. Lukuvuonna 1937-38 ala- ja yläkoulut muutettiin supistetuiksi. Koulua käytiin neljä viikkoa syksyllä ja toiset neljä viikkoa keväällä. Sodan aikana oli ajoittain keskeytyksiä koulunkäynnissä. Talvella oppilailla piti olla koulumatkalle valkoisesta lakanasta tehdyt kaavut, jotta heitä ei havaittaisi viholliskoneista ja koulurakennuksesta piti peittää ikkunat jottei valo näkyisi. Myllykylän koulu paloi 13.2.1940 ja koulu toimi tilapäisesti ns. Kalkkikallion risteyksessä, jossa Peltomäen talo oli sopivasti tyhjillään. Talo sijaitsee Koskenmaantien ja Alimyllyntien välissä. (Myöhemmin tilan omisti Yrjö Virtanen). Uusi koulutalo valmistui 1941. Jälleenrakentamisen mestaroi kunnalta Anselmi Juhola ja sen toimitti koulun johtokunta, johon kuuluivat: Hjalmar Saxelin, Oskari Salo, Niilo Jaakkola ja Sulo Kerttula.
Kaukasten ja Myllykylän koulupiirit yhdistettiin 1.8.1952 ja opetus siirtyi Myllykylään. Samalla koulu muuttui kaksiopettajaiseksi. Kaukasten koulusta siirtyi opettajapariskunta Pertti ja Nelly Nieminen Myllykylään Jalmari Turusen jäädessä eläkkeelle. Poikien käsityön opettaminen siirtyi kuitenkin vasta 1954 Myllykylään, kun Koskenmaan sahalta saatiin opetukseen sopivat tilat ja Kaukasten veistokalusto siirrettyä sinne. Veiston opettajana toimi Vanutehtaan puuseppä Oskari Salo, joka oli toiminut myös Kaukasten veiston opettajana. Hänen jälkeensä veiston opettajana oli jonkin aikaa Mauno Lepola. Koulujen yhdistämisen johdosta maantietä parannettiin, jotta oppilaiden koulumatka olisi turvallisempi.

Kaukas, 1929 (1919)
Mäntsälän kunta päätti perustaa Kaukasten koulupiirin 1919. Maaherra ei kuitenkaan hyväksynyt uutta koulupiirijakoa, joten omaa koulurakennusta ei vielä päästy rakentamaan. Koulua kuitenkin käytiin. Aluksi koulu toimi kiertokouluna mm. vanutehtaan laatikkovarastossa, Alakasarmilla ja myöhemmin Kapernaumin alueella ”Kakskertasessa”, vanutehtaalta vuokratussa asunnossa. Syksyllä 1927 Kaukasten koulu irtisanottiin vuokratiloistaan, joten sille oli kiireesti rakennettava oma rakennus. Tontti ostettiin keväällä 1928 Kaukas-Puotilan (nyk. Savela) maalta. Arkkitehti Martti Paalasen suunnittelema sementtitiilitalo valmistui syksyllä 1929 ja Porvoolaisen Uusimaa-lehden mukaan se oli ”Mäntsälän kaunein koulu”. Koulun urakoivat Heikki Jokisen ja vävynsä Kalle Lehtisen kirvesmiesporukka. Koulun valmistuttua joutui Lehtinen sos.dem taustansa johdosta lapualaismielisten ”muilutettavaksi” selvänä kommunistina. Lehtinen kuljetettiin ensin Lapualle Vihtori Kosolan kuulusteltavaksi ja sieltä Ilomantsiin ja edelleen Kalliovaaran kohdalta rajavyöhykkeelle ja pakotettiin rajan yli. Sen jälkeen ei hänestä ole mitään tietoa. Opettajana toimi alkuvuosina Siiri Kettunen ja poikien veiston opetuksesta vastasi Vihtori Kivistö ja myöhemmin Lasse Lepola ja Oskari Salo. Koulupiiriin kuului Kaukasista joen itäpuolen lapset Kivistönkulman perukoille asti, eli kylän Mäntsälän puoli, sekä myös Kaukasten Tuusulan puolen lapset. Sota-aikana koululla oli sotilaita koulutuksessa. Kaukasten koulutalo myytiin kuntaliitoksen yhteydessä Hyvinkään maalaiskunnalle ja 1.8.1952 Kaukasten ja Myllykylä koulupiirien yhdistämisen myötä opetus siirrettiin Myllykylään. Samalla siirtyi opettajapariskunta Pertti ja Nelly Nieminen Myllykylään opettajiksi. Kaukasten vanha koulutalo vuokrattiin 1957 Vanutehtaalle asuinkäyttöön ja myytiin 1962 tehtailija Urho Laiholle, joka perusti kiinteistöön muovitehtaan, Muovipuristamo U.Laiho. Myöhemmin kiinteistössä toimi muovitehtaan lopetettua lähdevesitehdas Kivistön Kirkas. Nykyisin rakennus on yksityisasuntona.

Rainer Salo,
lähteet: Mäntsälän historia, Hyvinkään historia, Hausjärven historia, Osmo Viljanen, Hilkka Lepola, Ossi Etuaro, Onni Etuaro, Matti Koskela, Kalevi Salo, Raila Finnilä, Hanna-Leena Wejberg, Matti Matikka, Olavi Jaakkola ym, ym.


Lue lisää Kaukasten koulun historiasta
Kaukasten koulun pitkäaikaisen opettajan Nelli Niemisen vuonna 1988 kirjoittama kertomus Kaukasten koulun historiasta:

Kaukasten koulun vuosikymmenet (.pdf 2MB)