Uusikylä, v. 1900 (1898) alkaen
Uudenkylän kansakoulu aloitti 4.4.1898 yksityisenä yläkouluna maanviljelijä Mellinin talossa. Joulukuussa 1899 Harakan isäntä H. J .Lindfors luovutti Hausjärven kunnalle koulutontin markan suuruista vuosivuokraa vastaan. Seuraavana vuonna koulu muuttui kunnalliseksi ja toimi tilapäisesti Harakan tiloissa. Vuonna 1900 koulu sai ensimmäisen valtionavun. Se on mainittu koulun viralliseksi perustamisvuodeksi. Oma koulutalo valmistui lukukaudeksi 1901-02. Ensimmäisessä vuosikertomuksessa, lukukaudella 1900-01, koulua kutsuttiin Hausjärven pitäjän Ritasjärven kylän Uudenkylän piirin poika- ja tyttökansakouluksi. Ensimmäisenä opettajana toimi Kaarlo Wartia vuosina 1900-02 ja hänen seuraajanaan vuosina 1902-12 Teuvo Nyholm (myöhemmin Nuotio). Vuonna 1907 kouluun ilmoittautui 57 oppilasta, ja kouluun piti palkata apuopettajaksi Oskari Juhola. Hän oli oman koulupiirin kasvatteja ja Harakan isännän sukulaispoika. Myöhemmin opettajana toimi pälkäneläinen Juho Mikkola, jonka vaimo oli käsityönopettaja Hilja Lydia Palva. Toisena opettajana toimi ainakin vuodet 1924-26 Lauri Latostenmaa. Tämän jälkeen opettajaksi tuli Myllykylästä 30-luvun alussa siirtynyt Olga Leikoski.
Kouluun rakennettiin lisätiloja vuonna 1912 oppilasmäärän lisäännyttyä. Pihapiiriin rakennettu lisärakennus käsitti yhden luokkahuoneen ja opettajan asunnon. Enimmillään oppilaita oli 98 lukuvuonna 1916-17. Sen lisäksi oli jatkokurssitettuja oppilaita 63. Oppilaita kulki Nuppulinnasta, Jokelasta, Kaukasista, Myllykylästä ja Koskelankulmalta eli nykyisen Hangontien ja Ahdenkalliontien risteysalueelta. Koskelankulmalaisten koulupolku kulki metsän poikki Palopuro-Haapasaari -tielle Juholankulmalle ja sieltä Nykiönharjun länsipuolelta edelleen Harakkaan.
Alakansakoulun aloittaminen toi päänvaivaa. Siirtyvä Alempi Kansakoulu toimi 1917 syyslukukauden Myllykulmalla Koski-Sipilän talossa ja kevätlukukauden Stenbackan talossa, Kellokoskentien varressa, Tiensuussa. Seuraavina vuosina alakoulun toiminta tapahtui osin Myllykylässä ja osin Uudessakylässä. Vuonna 1926-27 toimintapisteet olivat Lepola ja Uusikylä. Vuonna 1926 Uudenkylän koulupiiriin kuuluivat seuraavat tilat: Kellarhuhta, Haapasaaret, Mäkelät, I.Saxelin, Stenbackan päätila, Tiensuu lohkoineen ja palstoineen, Harakka palstoineen, Poltinojat, Juholat, Katila kaikkine lohkoineen, Juvat, Knehtilät, Eerola, Nummimäki ja Palojoet lohkoineen. Vasta vuonna 1938 oppilaat olivat koko lukuvuoden Uudessakylässä ja samana vuonna 18 viikkoinen alakansakoulu muuttui 36 viikkoiseksi. Kaksiopettajaisuuteen siirryttiin taas 30-luvun lopussa. Oppilaille järjestettiin ensimmäisen kerran kouluruokailu vasta vuonna 1919 koulun siirryttyä Hyvinkään kunnalle. Sodan aikana koulutalo oli sotilasmajoituksessa. Siitä vapauduttuaan se oli huonossa kunnossa.
Uudenkylän koulun vanhempi rakennus on säilynyt alkuperäisessä asussaan
Uudenkylän koulun uudempi rakennus.
Myllykulma 1917-20 ja 1921-22. Myllykylä 1922-1952. Kaukas-Myllykylä 1952-2017
Myllykylässä aloitti 18 viikkoinen alakansakoulu 1.8.1917 Myllykulmassa, Koski-Sipilän talossa. Yläkoulu aloitti seuraavana vuonna ja valtionapu myönnettiin maaliskuussa vuonna 1919. Ensimmäisenä opettajana oli Pauli Suvitie. Tyttöjen käsitöitä opetti hänen vaimonsa Impi Matilda Koski-Sipilä. Lukuvuodeksi 1920-21 koulu siirtyi tilapäisesti Uudenkylän koulupiiriin, mutta palasi lukuvuodeksi 1921-22 takaisin omaan koulupiiriin ja toimi ensin Koski-Sipilän talossa, kunnes syyskuussa vuonna 1922 valmistui oma koulutalo. Rakennuksen suunnitteli tunnettu rakennusmestari Heikki Siikonen. Pihapiirissä sijaitsivat tavan mukaisesti koulun keittola, liiteri sekä talousrakennuksessa navetta. Maakellari valmistui elokuussa 1925. Koulupiiriin kuuluivat Myllykylän ja Latostenmaan alue, joen länsipuoleinen osa Kaukasten kylästä sekä Uudenkylän koulupiiristä siirretyt Palvan, Koskelan ja Peltolan tilat. Oppilaille perustettiin myös oma puutarha.
Myllykylän koulu 1940 –luvulla tulipalon jälkeen kunnostettuna yksikerroksiseksi. Rakennus oli ennen tulipaloa kaksikerroksinen ja alkuperäinen katto oli murtoharjainen.
Opettajana toimi Jalmari Turunen ja apuopettajana Launis. Hän opetti vuoroin myös Uudessakylässä. Launiksen jälkeen tuli vakituiseksi alakoulunopettajaksi Olga (Oili) Laakso, joka avioiduttuaan sai sukunimekseen Leikoski. Vuodesta 1926 oli alakoulun opettajan virka yhteinen Ritasjärven koulupiirin kanssa. Leikosken siirryttyä 30-luvulle Uudenkylän kouluun, jäi Myllykylän koulu yksiopettajaiseksi. Jalmari Turusen vaimo Maiju opetti tyttöjen käsitöitä. Turusilla oli neljä tytärtä ja myöhemmin yksi sijoituslapsi. Opettajaperhe asui koulun yläkerran huoneistossa.
Vuonna 1926 oli Myllykylän koulupiirin rajat seuraavat: Idässä Mäntsälän kunnan raja Tervalammelta tulevaan maantiehen saakka, tätä pitkin Laitilanjärven eteläpäähän ja siitä suoraviivaisesti pohjoisessa Palvaan pohjoispuolitse Ahdenkallion rajaan sekä tätä rajaa pitkin Juvan talon rajaan saakka. Siitä eteläraja kulki Kaukasten tehtaalle paikkaan, missä maantie leikkaa Mäntsälän kunnan rajan. Piiriin kuuluivat mm. Palva, Koskela ja Peltola.
Vuonna 1927 esitettiin lautakunnan taholta Myllykylän koulun sähköistämistä. Päätös asiasta tuli 6.12.1929, jolloin valtuusto antoi työn urakalla tehtäväksi Myllykylän sähkölaitoksen omistajalle, mylläri Ilmari Niemelle. Urakkasumma oli 10 000 mk. Myllykylän ja Ritasjärven oppilasmäärä laski 30-luvun alussa, ja alakoulun pieni oppilasjoukko siirrettiin vuonna 1930 pariksi vuodeksi Ritasjärven kouluun. Lukuvuosi oli 18 viikkoa. Ritasjärven-Myllykylän alakansakoulu lakkautettiin 1.8.1934, ja oppilaat palasivat Myllykylään. Lukuvuonna 1937-38 ala- ja yläkoulut muutettiin supistetuiksi. Koulua käytiin neljä viikkoa syksyllä ja toiset neljä viikkoa keväällä. Sodan aikana oli ajoittain keskeytyksiä koulunkäynnissä. Talvella oppilailla piti olla koulumatkalle valkoisesta lakanasta tehdyt kaavut, jotta heitä ei havaittaisi viholliskoneista. Koulurakennuksesta piti peittää ikkunat jottei valo näkyisi.
Myllykylän koulun johtokunta ja opettajat koulun rappusilla palon jälkeen.
Myllykylän koulu paloi 13.2.1940. Palo sai alkunsa rakennuksen yläkerran opettajan asunnosta. Koko yläkerta ja huomattavia osia alakerrasta tuhoutui palossa. Jälleenrakennus aloitettiin pikaisesti. Rakennus oli vakuutettu 400 000 markan arvosta. Kunnostuksen ajan koulu toimi tilapäisesti ns. Kalkkikallion risteyksessä, jossa Peltomäen talo oli sopivasti tyhjillään. Talo sijaitsi Koskenmaantien ja Alimyllyntien välissä. Uusi koulutalo valmistui vuonna 1941 ilman yläkerrassa sijainneita opettajien asuntoja. Koulu vihittiin käyttöön 10.6.1941. Jälleenrakentamisen mestaroi kunnalta Anselmi Juhola. Sen toimitti koulun johtokunta, johon kuuluivat: Hjalmar Saxelin, Oskari Salo, Niilo Jaakkola ja Sulo Kerttula. Opettajaperhe asui enimmän ajan Metsä-Kerttulassa ja osin pihan talousrakennuksessa, jossa keittolan yhteydessä oli huone. Remontoituun koulurakennukseen muutettiin yksi luokkahuoneista opettajien asunnoksi. Kaukasten ja Myllykylän koulupiirit yhdistettiin 1.8.1952, ja opetus siirtyi Myllykylään. Samalla koulu muuttui kaksiopettajaiseksi. Kaukasten koulusta siirtyi opettajapariskunta Pertti ja Nelli Nieminen Myllykylään Jalmari Turusen jäädessä eläkkeelle. Turuset muuttivat omakotitaloon neljäntienristeykseen ja Niemiset opettajaperheen asuntoon. Vuonna 1956 tammikuussa valmistui koulun pihapiiriin uusi opettajien asuinrakennus. Koulurakennuksessa sijainnut asunto palasi opetuskäyttöön. Opettajien keittiöstä tuli koulun keittola. Pihan tiilinen talousrakennus navettoineen purettiin. Puuliiteri ja ulkohuussit rakennettiin pihan perälle. Poikien käsityön opettaminen siirtyi Kaukasista Myllykylään vuonna 1954. Koskenmaan sahalta saatiin opetukseen sopivat tilat työväen asuintalosta vapautuneeseen huoneeseen. Kaukasten veistokalusto siirrettiin sinne. Vasta kolme vuotta myöhemmin saatiin veistoluokalle tilat koululta. Veiston opettajana toimi Vanutehtaan puuseppä Oskari Salo, joka oli toiminut myös Kaukasten veiston opettajana. Hänen jälkeensä veiston opettajana oli jonkin aikaa Mauno Lepola. Pertti Nieminen suoritti välillä asepalveluksen vuonna 1954. Tuolloin häntä tuurasi opettajana Maija Karusaari. Koulujen yhdistämisen johdosta maantietä parannettiin, jotta oppilaiden koulumatka olisi turvallisempi. Nelli ja Pertti Niemisellä on neljä lasta: Kai, Hannu, Tuuli ja Maunu. Niemiset tekivät pitkän ja arvostetun opettajauran Kaukasten koululla. Nelli jäi eläkkeelle vuonna 1988 ja hänen tilalleen tuli Marja Nuorva. Pertti jäi eläkkeelle vuotta myöhemmin, ja hänen tilalleen rehtoriksi tuli Teppo Nuorva. Seuraavana vuonna Teppo lähti. Marja Nuorvasta tuli rehtori, ja uudeksi opettajaksi tuli Pekka Tyni. Opettajien vaihtorumba jatkui, ja uhka koulun sulkemisesta alkoi häiritä koulutyöskentelyä vuodesta 1992 lähtien. Epävarmuutta kesti 25 vuotta kunnes lopettamispäätös viimein tuli. Kevätlukukausi 2017 jää viimeiseksi Kaukas-Myllykylän koulun historiassa.
Rehtori, runoilija ja kiinan kielen kääntäjä Pertti Niemisen urasta on erillinen kirjoitus näillä historiasivuilla. Lisäksi Nelli Niemisen kirjoittamat muistelmat löytyvät näiltä sivuilta.
Kaukasten kaunis koulurakennus Myllykylässä ennen lopettamispäätöstä.
Kaukas, 1929 (1919)-1952
Mäntsälän kunta päätti perustaa Kaukasten koulupiirin vuonna 1917 ja koulun sijoituspaikaksi oli kaavailtu vanutehtaan läheistä aluetta. Koulun sijoituspaikasta oli kuitenkin erimielisyyttä. Asiakirja kertoo tapahtumista seuraavaa:
Uudenmaan läänin Maaherran päätös Mäntsälän kunnan kuntakokouksen esimiehen Oskari Laineen anomukseen saada vahvistusta laaditulle uudelle kansakoulupiiriehdotukselle mainittua kuntaa varten. Annettu Helsingissä lääninkansliassa 10.päivänä toukokuuta 1920:
Kaukasten kansakoulupiiri, johon koulukuntakokouksen 15. päivänä joulukuuta 1917 tekemän päätöksen mukaan oli rakennettava koulu vanutehtaan läheisyyteen tehtaan omistajain lahjoittamalle maa-alueelle. Saman päätöksen mukaan oli koulupiirinä Kaukasten tehtaan Mäntsälän kunnan puoleinen osa, Metsä-Puotilan, Kivistön, Suloniemen, Spjutsundin, Rauhalan, Kakarilan, Järvelän ja Saariston tilojen alueet, Ohkolan kylän entinen yhteismetsäalue sekä muutamat Ohkolan koskikylän talojen takamaan perukoille perustetut asuinalueet. Tyytymättöminä kuntakokouksen 15. päivänä joulukuuta 1917 tekemään päätökseen, mikä koskee Kaukasten kansakoulupiirin muodostumista ja koulupaikan määräämistä ovat tilanomistajat Fredrik Lindqvist, J.A. Suloniemi ja Arvo Nieminen, tilallisen pojat Jalo Lindqvist ja Petter Lindqvist, itselliset Emil Salo ja Sauli Eerikkinen, työnjohtaja Juho Mikkola ja palstatilallinen Juho Serenius esiintuomillaan perusteilla vaatineet, että Ohkolan kylän Metsäkulma ja Kaukasten tehdasalue yhdistettävä samaksi kansakoulupiiriksi ja koulun paikaksi määrättäisiin Kaunismäen entisen torpan seutu. Mäntsälän kunnan, päättäessään elokuun 7.päivänä 1918 pidetyssä valtuuston kokouksessa yhtyä Fredrik Lindqvistin ja hänen myötäpuolensa valituksessa tehtyyn vaatimukseen Ohkolan kylän Metsäkulman ja Kaukasten tehdasalueen yhdistämisestä samaksi kansakoulupiiriksi ja koulun paikan määräämisestä Kaunismäen entisen torpan seudulle, on katsottava luopuneen kuntakokouksen 15. pnä joulukuuta 1917 tekemästään päätöksestä Kaukasten kansakoulupiirin muodostamisesta ja koulupaikan määräämisestä sanotussa kuntakokouksen päätöksessä määrätyllä tavalla, raukeaa Fredrik Lindqvistin ja hänen myötäpuolensa valituksesta.
Kaukasten koulu Kivistöntien varrella vuonna 1930
Maaherra ei hyväksynyt uutta koulupiirijakoa, joten omaa koulurakennusta ei vielä päästy rakentamaan. Koulua kuitenkin käytiin. Aluksi koulu toimi kiertokouluna mm. vanutehtaan laatikkovarastossa, Alakasarmilla ja myöhemmin Kapernaumin alueella Kakskertasessa, vanutehtaalta vuokratussa asunnossa. Luokkahuone sijaitsi talon alakerrassa, kaupan puoleisessa kulmahuoneessa. Syksyllä 1927 Kaukasten koulu irtisanottiin vuokratiloistaan, joten sille oli kiireesti rakennettava oma rakennus. Tontti ostettiin keväällä 1928 Kaukas-Puotilan (ent. Kaukas, nyk. Kaukas-Savela) maalta. Opetusministeriö myönsi Mäntsälän kunnalle 93 000 mk avustuksen ja 188 000 mk lainan Kaukasten kansakoulun rakentamiseen. Arkkitehti Martti Paalasen suunnittelema sementtitiilitalo valmistui syksyllä 1930. Porvoolaisen Uusimaa-lehden mukaan se oli Mäntsälän kaunein koulu. Koulun urakoivat Heikki Jokisen ja vävynsä Kalle Lehtisen kirvesmiesporukka. Koulun valmistuttua joutui Lehtinen sosiaalidemokraattisen taustansa johdosta lapualaismielisten muilutettavaksi selvänä kommunistina. Lehtinen kuljetettiin ensin Lapualle Vihtori Kosolan kuulusteltavaksi ja sieltä Ilomantsiin ja edelleen Kalliovaaran kohdalta rajavyöhykkeelle. Hänet pakotettiin rajan yli eikä hänestä ole sen jälkeen mitään tietoa. Opettajana toimi alkuvuosina neiti Siiri Kettunen ja poikien veiston opetuksesta vastasi Vihtori Kivistö ja myöhemmin Lasse Lepola ja Oskari Salo. Neiti Kettusen avioiduttua, vaihtui sukunimeksi Tähtelä. Helena Kuusela ja hänen jälkeensä Nelli ja Pertti Nieminen olivat viimeiset opettajat. Koulupiiriin kuului Kaukasista joen itäpuolen lapset Kivistönkulman perukoille asti eli kylän Mäntsälän puoli sekä myös Kaukasten Tuusulan puolen lapset. Sota-aikana koululla oli sotilaita koulutuksessa.
Koulun vihkiäisissä oli runsas osanotto.
Kaukasten koulutalo myytiin kuntaliitoksen yhteydessä Hyvinkään maalaiskunnalle. Myyntihinnaksi sovittiin 9.054.000 markkaa, josta valtion osuus vähennettynä jäi Hyvinkään maalaiskunnan maksettavaksi 5.590.500 markkaa. Kaukasten ja Myllykylä koulupiirien yhdistämisen myötä opetus siirrettiin Myllykylään 1.8.1952. Samalla siirtyi opettajapariskunta Pertti ja Nelli Nieminen Myllykylään opettajiksi. Kaukasten vanha koulutalo vuokrattiin vuonna 1957 Vanutehtaalle asuinkäyttöön ja myytiin vuonna 1962 tehtailija Urho Laiholle, joka perusti kiinteistöön muovitehtaan. Muovipuristamo U. Laiho toimi rakennuksen alakerrassa. Yläkerta oli tehtailijan asuintiloina upeine taidekokoelmineen. Myöhemmin kiinteistössä toimi muovitehtaan lopetettua lähdevesitehdas Kivistön Kirkas. Nykyisin rakennus on yksityisasuntona.
| Oppilasmäärät | 1900 | 1905 | 1907 | 1910 | 1915 | 1917 | 1919 | 1924 | 1937 | 1951 | 1954 | 1967 |
| Uusikylä | 31 | 44 | 57 | 77 | 84 | 98 | 38/22 | 45/14 | 56/57 | |||
| Myllykylä | 29 | 36/21 | ||||||||||
| Kaukas | 31/21 | 13/13 | ||||||||||
| Kaukas-Myllykylä | 29/21 | 51/48 |
Oppilasmäärät on saatu historiakirjoista. Vuoden 1967 oppilasmäärän laskutapa epäilyttää.
Rainer Salo
Lähteet: Mäntsälän historia, Hyvinkään historia, Hausjärven historia, Hyvinkään Sanomat, Osmo Viljanen, Hilkka Lepola, Ossi Etuaro, Onni Etuaro, Matti Koskela, Kalevi Salo, Erkki Sipilä, Raila Finnilä, Hanna-Leena Wejberg, Matti Matikka, Kalervo Poltinoja, Eino Niiranen, Timo Vilen, Olavi Jaakkola, Lasse Kivistö, Hilkka Björn, Nelli Nieminen.
Lue lisää Kaukasten koulun historiasta
Kaukasten koulun pitkäaikaisen opettajan Nelli Niemisen vuonna 1988 kirjoittama kertomus Kaukasten koulun historiasta:
Kaukas - Myllykylä - Uusikylä 