Kylän vanhimmat työläisasunnot sijoittuivat tälle alueelle. Ensimmäisenä valmistui tien varrella sijaitseva punainen Rauhala. Se valmistui lankarullatehtaan työläisille vuonna 1889. Rauhala sai 1910-luvulla punamultamaalauksen, ja kyläläiset antoivat sille nimeksi Punane. Vuosina 1908-10 valmistui tien pohjoispuolelle vanutehtaan kuudelle perheelle rakennuttama kaksikerroksinen Syrjälä, joka sai kyläläisiltä nimekseen Kapernaumin kakskertane. Se sai myös punamultamaalauksen. Rakennus on myöhemmin purettu.
Karhisen kauppa, Punane ja Kakskertane 1920.
Alakuvassa lumeton uusivuosi 1933.
Kakskertasen väkeä. Kuva ilmeisesti vuodelta 1920.
Kakskertasen ulkorakennuksen jälkeen, pihatien toiselle puolelle, rakennettiin 30-luvulla Pakarintupa kylän leipurille ja pyykkärille. Sekin on myöhemmin purettu. Tämän viereen, pihan perälle, rakennettiin vuonna 1938 Impilinna, jossa sijaitsi nimensä mukaisesti nuorten naisten asuntoja. Pihatie päättyi Impilinnan ulkorakennuksen eteen. Kakskertasesta tehtaalle päin on patoaltaan rannalla Rantala. Alun perin matala ja valkoseinäinen työnjohdon asunto korotettiin myöhemmin puolitoistakertaiseksi.
Punaisen talon vieressä sijaitsi toinen kylän kaupoista. Karhisen maakauppa aloitti vuonna 1916. Myöhemmin sen toiminta jatkui Vanutehtaan Osuuskauppana vuodesta 1929. Hirsirakenteinen kaupparakennus sijaitsi tien suuntaisesti. Sisäänkäynti oli nykyisen tien puolelta. Kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin rakennusta laajennettiin sen siirryttyä Osuusliike Tehon omistukseen vuonna 1952. Vanhan kaupan hirsirunko löytyy alkuperäiseltä paikaltaan, toistaiseksi pystyssä olevan ja viimeksi Talvikin Valinnan nimellä toimineen, ränsistyneen rakennuksen sisältä.
Kaupan takana olevalla kalliolla sijaitsi tehtaan karjakon mökki. Se purettiin vuonna 1952, kun sen taakse valmistui kerrostalo Harjula. Punasen länsipuolella, mäentöppyrän päällä, sijaitsi neljän perheen rakennus Jokimaa. Se valmistui 1910-luvun puoliväliin mennessä tehtaan virkailijoille. Nykyisin vaaleanpunainen rakennus oli alkujaan valkoinen. 20-luvulta alkaen se oli keltainen, josta se sai myös nimekseen Keltane. Tämän rakennuksen eteläpuolella, nykyisen peltivaraston takana, sijaitsi 1908-14 Wickströmin (Viinikainen) virvoitusjuomatehdas. Keltasen länsipuolella , nykyisen konttorirakennuksen paikalla, oli tehtaan talli- ja navettarakennus. 10-luvun alussa rakennetun hevostallin jatkeeksi, tehtiin 20-luvun lopulla navetta. Suuren karjarakennuksen yläkerta eli tallinvintti, toimi näytelmien ja iltamien pitopaikkana ennen Juhlatalon valmistumista. Vinttisalin perällä oli näyttämö esirippuineen ja lavasteineen.
Tehtaan maanviljelysperinteestä on vielä jäljellä vanha vilja-aitta. Uudempi tehdasrakennus on alkujaan vuonna 1965 valmistunut kuitukangastehdas. Nykyinen Vanuntie kulki ennen Keltasen ja peltivaraston välistä kiertäen Harjulan risteyksen kautta Punasen risteykseen, josta haarautui Kapernaumiin ja padolle. Tallin edestä laskeutui toinen tie suoraan padolle. Myöhemmin tämä tie suljettiin. Se muutettiin kävelytieksi, jossa oli portaikko. Vanuntie sai viimeistä oikaisua vaille nykyisen linjauksensa. Tallinmäen ja padon välinen rinne oli peltoa, jonka portaikon puoleisessa reunassa kasvoi tehtaan joulukuusi. Suuri kuusi sai joulukuun alussa oksilleen jouluvalot ja latvaan tähden. Joulukuusi viritti hyvän joulumielen koko kylään.
Kakskertanen ja taustalla Impilinna 50-luvulta. Samannäköistä oli 70-luvunkin.
Alakuvassa Impilinna.
Keltane oli kylän ensimmäinen virkailijatalo. Kuva 1950-luvulta.
Tehtaan talli- ja navettarakennus Tallinmäellä. Vuonna 1963 tämän paikalle rakennettiin konttorirakennus. Tilava tallinvintti oli kylän kulttuuripaikka ennen Juhlataloa. Oikealla näkyy vilja-aitta ja lautavarasto.
Tallinmäellä oli karjarakennuksen päädyssä tehtaan karjahaka. Varsinaiset laitumet olivat Patapyörteen Kokkoniemessä ja Lehmäkosken molemmin puolin. Lypsypaikka oli Jokipadontiellä Juhlatalon mutkassa. Tehtaan edessä on vanha konttorirakennus.
Maantie kulki konttorin ja rinteen välistä.
Salon Oskari rakentaa hevostallin päätyyn navettaosaa Tallinmäelle.
Taustalla Keltane ja sen takana näkyy karjakon mökin päätyä kaupan rinteellä.
Rainer Salo
Kuvat: Kaarina Elomaan albumi ja Rainer Salon arkisto.
Lähteet: Arvo Järvelä, Irma ja Matti Koskela, Oskari Salo, Ossi Etuaro, Osmo Viljanen, Tauno Helin, Helke Järvelä.