Kalkkikallio

Jaakko Teitin laatima tutkimus- ja valitusasiakirja kuningas Kustaa Vaasalle vuonna 1555 mainitsee Ohkolan ja Ritasjärven kylien välisestä rajariidasta. Riidan kohteena oli Kalkkikallio ja asiakirjassa vedotaan vanhaan Uudenmaan ja Hämeen väliseen rajatuomioon. Ritasjärvi kuului Hämeeseen (Tavastia) ja Ohkola Uudellemaalle (Nylandia). Rajatuomion ajankohtaa ei kerrota, mutta se sijoittunee 1500–luvun alkuvuosiin, jolloin Kalkkikalliolla on jo ollut todistettavasti kaivostoimintaa. Joidenkin arvioiden mukaan Kalkkikalliolta olisi louhittu kalkkia jo 1300 -luvulla Hämeenlinnan rakentamiseen, mutta tästä ei ole minkäänlaista asiakirjaa. Notaari Ulrik Rudenschöldin matkakuvauksessaan 1738-41 antaman arvion mukaan 1740–luvulla louhoksen tuotanto olisi riittänyt kattamaan koko Hämeen kalkintarpeen. Seuraavan kerran Kalkkikalliosta ja rajalinjasta riideltiin 1700-luvun puolivälissä. Tuolloin Mäntsälä väitti Ritasjärven anastaneen Kalkkikallion itselleen ajankohtana, jolloin Ohkolan kylä oli ollut katovuosien johdosta heikoimmillaan. Riidat loppuivat vasta kun Isojaon valmisteluun kuuluvat kylien väliset rajankäynnit suoritettiin. Ritasjärven rajankäynnit suoritettiin 1782 ja aloitettiin kesäkuussa P.E.Saxelinin johdolla alkaen Majainniemenlammen eli Keravanjärven pohjoisosan Majainniemestä. Kalkintuotannon tehostamiseksi oli 1700-luvun lopulla perustettu ruukki. Enimmillään kalkintuotanto oli 1840-luvulla, jolloin tuotanto kohosi vuosittain n.3000 tynnyriin.

Rainer Salo
Lähteet: Hausjärven historia, Hyvinkään seudun historia /Junnila, Mäntsälän historia.