Koskenmaan uudistila perustettiin isojaon yhteydessä vuonna 1786. Veroluvultaan se oli 1/3 manttaalia ja pinta-alaltaan 200 ha sisältäen arvokkaita koskiosuuksia Keravanjoessa. Koskenmaan uudistila oli ennen Kellokosken kartanon vuokratila. Tilaa hallinnoi patruuna Lars Olof Nysten 1830 -luvulle. Hän omisti Koskenmaan uudistilan lisäksi puolet Sipilän verotilasta. Hän perusti myös Koskenmaan Myllykoskeen ensimmäisen myllyn. Marieforsin ruukinpatruuna Lars Magnus Björkenheim osti Koskenmaan tilan ja myllyn 1830 -luvun alkuvuosina. Ilmeisesti juuri vuonna 1834, jolloin tsaari Nikolai I aateloi hänet. Samalla sukunimi Björkman vaihtui aateliseen muotoon Björkenheim. Marieforsin eli Kellokosken kartanon maa-ala käsitti sivutiloineen, jollainen Koskenmaakin oli, yhteensä yli 3000 hehtaaria.

Vuonna 1834 Björkenheim anoi koskitoimituksen omistamalleen Koskenmaan tilalle. Hausjärven historiassa mainitaan oston tapahtuneen vasta vuonna 1839, mikä oli ilmeisesti tullimyllyn käynnistymisvuosi. Nuorempi Björkenheim eli Kaukas Ab:n perustaja Lars Magnus Robert Björkenheim sai kaupan ja perinnön kautta haltuunsa Koskenmaan tilan ja lisäksi Apolan, Kellarhuhdan, Kalalammin ja Laitilan verotilat joulukuun 31. päivänä vuonna 1850. Hän maksoi saamansa perintöosuuden lisäksi 1750 hopea ruplaa.

Seuraava omistaja oli Ravintoloitsija Gustaf Alm, joka huusi edesmenneen ruukinpatruunan ja hänen vaimonsa konkurssipesään kuuluvan Koskimaan verotilan vuonna 1883. Tilan ostohinta oli 1540 markkaa suomalaista kultarahaa. Mylläri, talonpoika Karl Gustaf Front osti tilan Almilta vuonna 1888. Hän myi sen Anders Ojaselle vuonna 1892. Seuraava omistaja oli maanviljelijä Reinhold Nummelin, joka osti tilan 1911 ja käynnisti sahatoiminnan. Jotain käynnistämisvaikeuksia sahan tuotannossa tai markkinoissa lienee ollut, sillä jo seuraavana vuonna 1912 omistajaksi vaihtui Hyvinkäänkylästä kotoisin oleva veturinkuljettaja Kalle Alarik Kokkonen. Hän maksoi tilasta julkisessa pakkohuutokaupassa 1500 kultarahaa. Kalle Alarik ja vaimonsa Signe Kokkonen olivat vain vuoden omistajana. Veljekset Juho Kustaa ja Paul Erik Jaakkola ostivat tilan yhteisesti toukokuun 2. päivänä vuonna 1913. Kauppasummana oli 48000 markkaa. Jo saman vuoden lokakuussa Kustaa ja Maria Jaakkola ostivat Paulin osuuden tilasta. Pauli työskenteli sahalla vuoteen 1921 asti, kunnes osti oman maatilan Ritasjärveltä.

Alkuperäinen päärakennus sijaitsi aivan Koskenmaantien vieressä. Koskenmaan Saha tarvitsi lisätilaa lautatapuleille ja kuljetusradalle. Kustaa ja Maria Jaakkola rakennuttivat uuden päärakennuksen tien länsipuoleisen mäen päälle vuonna 1926. Tänne rakennettiin myös uudet talousrakennukset. Rakennuskokonaisuus muodosti paitsi viihtyisän pihapiirin, myös toimivan viljan ja karjatalouden tuotantoalueen. Päärakennuksen ja talousrakennukset suunnitteli tunnettu rakennusmestari Heikki Siikonen.

Juho Kustaa Jaakkola (1870-1953) oli kotoisin Kiikasta ja piti Helsingissä vaimonsa kanssa lihakauppaa Kansallisteatterin liepeillä. Kustaa ja Maria Jaakkolan jälkeen tilaa isännöi seuraavassa polvessa Eero ja Tyyne Jaakkola. Eeron puoliso Tyyne oli naapuritila Latostenmaan tyttäriä. Eero halusi keskittyä karjan kasvatukseen ja viljan viljelyyn, joten Kustaa myi 128,57 ha kokoisen tilan Eerolle vuonna 1953, mutta jätti sahan tontteineen itselleen. Samassa yhteydessä lohkottu 58,95 hehtaarin suuruinen Kotiaho tila myytiin Kustaan tyttärille, Anni ja Eeva Jaakkolalle. Niinikosken puutarhatilan ostivat Kustaan tytär Elli ja miehensä Vilho Koski-Sipilä. He ostivat Kustaalta vielä parin hehtaarin peltoalan.

Kustaa kuoli myöhemmin samana vuonna 1953. Elli sai perintöosuutta ja ennakkoperintää vastaan Koskenmaan sahan tontteineen 4. joulukuuta 1953. Elli ja Vilho Koski-Sipilä myivät sahatoiminnan tontteineen Kaukas-Savelan Aarre ja Hilkka Wejbergille vuonna 1961. Sotien jälkeen siirtolaisina tulleille Mikkosen perheelle myytiin 12 ha metsämaata Kapilammin harjun eteläpäädystä. 60-luvulla osa Kapilamminharjusta myytiin sora-alueeksi. Eero ja Tyyne Jaakkola viljelivät tilaa vuoteen 1979, jolloin tilan lunasti heidän poikansa Juhani. Juhani ja Merja Jaakkola viljelevät tilaa edelleen.

Koskenmaan saha toimi vuoteen 1964 asti. Pari vuotta sahaustoiminnan loppumisesta, viritteli Reijo Levämäki virkistyskalastusta palvelevan yrityksen pitoa Koskenmaalla. Koskenmaan saha -nimisellä tontilla toimii nykyään teatterineuvos Hilkka Kinnusen omistama Koskenmaan kartanon kulttuurikeskus. Kulttuurikeskuksen päärakennus on entinen sahan työläisten asuntola, jossa toimi myös pienimuotoinen Leinon kauppaputiikki ja kahvila. Asuntoina oli kaksi hellahuoneen ja kamarin käsittävää kaksiota ja kaksi hellahuoneen käsittävää yksiötä. Kinnunen osti tontille myöhemmin Koski-Sipilästä hieman lisämaata joen vastarannalta. Kulttuurikeskus järjestää kesäisin konsertteja ja taidenäyttelyjä.

Koskenmaan ensimmäisen myllyn koskitoimitus pidettiin vuonna 1799. Anomuksen oli tehnyt patruuna Lars Olof Nysten. Katselmusoikeuden mukaisesti maaherra Johan Henrik Munck hyväksyi myllyluvan yhdellä kiviparilla jauhavalle myllylle 8.11.1803. Seuraava koskitoimitus pidettiin Kaukaanjoessa (Kaukaså) vuonna 1834 lääninkuvernöörin toimesta. Marieforsin ruukinpatruuna Lars Magnus Björkenheim anoi lupaa perustaa yhdellä kiviparilla jauhavan vero- eli tullijauhomyllyn omistamansa Koskenmaan tilan Myllykoskeen aiemman myllyn paikalle. Lars Magnus oli Kaukas Ab:n lankarullatehtaan perustajan, Robert Björkenheimin isä. Myllyn tyyppi vaihtui jalkamyllystä tehokkaammaksi ratasmyllyksi. Myöhemmin kolme jalkaa korkea rännipato korotettiin, ja myllytoiminta laajennettiin kahdella kiviparilla jauhavaksi. Tullijauhomylly vaihtui jälleen kotitarvemyllyksi vuonna 1883. Myllyn tuottama koskivoima tuotti myös sähkövaloa sahan, Koskenmaan tilan ja Koski-Sipilän tilan käyttöön.

Koskenmaa

Seuraavana näyte 1800-luvun kirjoitusasusta. Otteessa suora käännös alkuperäisestä maanmittari Felix Brantin laatimasta koskitoimituksen pöytäkirjan aloituksesta.

Toimitus n:o 983

Vuonna 1834 21pv. Marraskuuta saapui allekirjoittanut apulaismaanmittari Koskenmaan tilalle Ritasjärven kylässä Janakkalan pitäjää Hausjärven kappelia Ala-Hollolan kihlakuntaa ja Hämeen lääniä toimittaakseen asianomaisten määräyksen mukaan toukokuun 16. p:ltä kuluvaa vuotta, sellaisen katselmuksen ja tutkimuksen, josta mainitaan 17§ Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Armollista ohjesääntöä koskien maanmittausta y.m. toukok. 15 pv: ltä 1848 ja josta Herra Tehtaan patruuna Lars Magnus Björkenheim on Läänin kuvernöörille tehnyt anomuksen saadakseen omistamansa tilan maalle perustaa tullijauhomyllyn yhdellä kiviparilla ja haastoi tähän kokoukseen saapuville paitsi toimituksen avustajaksi kutsuttua uskottua miestä talollista Manesse Isakinpoika Tolkkilaa täältä sekä ylimääräistä lautamiestä Isac Erikinpoika Mäkelää Kurun kylästä, seuraavat asianosaiset nimittäin: Herra Tehtaan patruuna Björkenheimin puolesta Tehtaanhoitaja herra Anders Fredric Barck, sekä Ritasjärven kylän tilanomistajat talolliset Johan Antinpoika Sipilä, Eric ja Johan Ericinpojat Kerttula, Johan Mikonpoika Katila sekä Paul Matinpoika Rekola, mutta Korkean Kruunun puolesta ei ollut saapuvilla ketään, syystä että herra Kruunun nimismies Adolf Wilhelm Lindström, joka oli tähän tullut määrätyksi paikkakunnan vakinaisen tuomarin Fingin vaatimuksesta, oli estetty tätä katselmusta todistamasta.

Tämän tultua kirjoitetuksi ja koska tästä syystä kysyttäessä, ei mitään estettä havaittu toimitusmiehissä, samoin kuin jo mainitun katselmuksen määräaika tunnustettiin tulleeksi laillisen ajan kuluessa julkaistuksi, jätettiin toimituksen avuksi kartta sekä Ritasjärven kylän taloista laatinut vuosina 1782 ja 1783 edesmennyt herra maanmittari J.P.Westermark, että myös Koskenmaan uudistalosta, erotettu sanotun kylän takalistosta vuonna 1786 mainitun maanmittarin toimesta. Mitkä kartat osoittivat, että se vesistö mihin mainittu mylly tulee perustettavaksi, virtaa melko pitkälti Ritasjärven kylän talojen tiluksien läpi… jne.

Seuraavassa ote Olavi Jaakkolan kirjoituksesta Kaukas City -kylälehdessä 1987 Koskenmaan koskien osalta:

… Ja niin aloitettiin maanmittaustoimitus nykyisellä Koskenmaan tilalla Ridasjärven kylässä Janakkalan pitäjän Hausjärven kappeliseurakunnan Ala-Hollolan kihlakunnassa Hämeen läänissä lääninkuvernöörin anomuksesta, koskien maatilan maalla perustettavaa tullijauhomyllyä yhdellä kiviparilla. Toimituksen hoiti Felix Brant.

Silloin elettiin vuotta 1834, ja päivä oli 21. marraskuuta. Apukeinona käytettiin herra maanmittari J.P. Westermarkin vuosina 1782 ja 1783 laatimaa karttaa Ritasjärven kylästä ja vuonna 1786 perustetusta Koskenmaan uudistilasta sekä niiden vesialueista.

Maanmittaustoimitus jatkui sitten alueen tarkastuksella. Koska päivä oli jo lopussa, siirrettiin se seuraavaan päivään 22.marraskuuta. Ennen tarkastusmatkaa ilmoittivat Ritasjärven kylän miehet, että he suostuvat myllylaitokseen vain ehdolla, ettei se tai Marieforsin tehtaan omistaja vaikuta kyläyhteisön kotitarvemyllyn käyttöön. Tämä hyväksyttiin. Vielä ilmoitti talonpoika Johan Antinpoika Sipilä, että osa hänen pelloistaan ja niityistään on keskellä myllyrakennelmaa, ja joita vesi voi vahingoittaa kevään aikana. Hän toivoi korvauksena vapaata jauhatusoikeutta uudessa myllyssä sekä lisäksi kolme leiviskää tankorautaa. Tähän pyyntöön herra ruukinesimies Barck vastasi kuulematta ruukinpatruuna Björkenheimiä: ”ei voida myöntää”. Tarkastus aloitettiin Karankoskesta.

Karankoski, 160 jalkaa pitkä, 16 jalkaa leveä ja 6 jalan putouksella.

Kosken rannalla on nykyisin Linnunlaulun huvila, jonka rakensi Kansallisteatterin henkilökuntaan kuulunut herra Kokko. 1930-1940 -luvuilla sitä hallitsi OTK:n pääjohtaja, vuorineuvos Julius Alanen. Hänen tyttärensä Eila on piispa Aimo T. Nikolaisen puoliso.

Sildakoski, 1 virsta em. 350 jalkaa pitkä, 16 jalkaa leveä ja putous 6 jalkaa 2 tuumaa.

Joen ylittää Koskenmaan kylätien silta ja rannalla ovat sijainneet Koski-Sipilän riihi ja sepän paja. Kosken toisella rannalla olivat aikoinaan sahan kuljetusrata ja sen molemmin puolin lautatapuleita.

Myllykoski, 150 kyynärää em., 400 jalkaa pitkä, 24 jalkaa leveä ja 16 jalan 2 tuuman putouksella.

Myllylaitoksen paikka, johon vuoden 1911 paikkeilla rakennettiin lisäksi saha, vesiturbiinit ja myöhemmin höyryvoimala. Se oli kylän ensimmäinen sähkövoimala 120 voltin jännitteellä, joka valaisi sahan, Koskenmaan ja Koski-Sipilän talot. Alueen omistaa nykyään Operettiteatterin johtaja, taiteilija Hilkka Kinnunen, vaalien siellä taiteellista kartanoromantiikkaa.

Täältä johtaa rantapolku kesäiselle uimapaikalle Santakosken suvantoon. Polun varsilla kukkivat kurjenmiekat ja niityn yllä on runsaasti korentoja ja perhosia. Pikkupojat ruokkivat särkiä heinäsirkoilla. Se oli silloin 40-luvulla.

Saunakoski ja Niinikoski, yhteensä 350 jalkaa pitkä, 8 jalkaa 8 tuuman putouksella. 250 kyynärää em.

Koskien välisessä suvannossa sijaitsee Myllykylän uimapaikka. Hiekkapohjainen, tuulensuojainen poukama, joka on viime vuosina rakennettu talkoilla viihtyisäksi aurinkorannaksi.

---

Rainer Salo

Lähteet: Juhani Jaakkola, Koskenmaan tilan alkuperäiset omistus- ja kauppakirjat, koskitoimituksen alkuperäinen katselmuspöytäkirja ruotsin kielestä suomennettuna. Hausjärven historia, Hämeenlinnan maakunta-arkisto, Hyvinkään historia, Olavi Jaakkola, Kalervo Poltinoja, Ossi Etuaro, Hanna-Leena Wejberg, Kalevi Salo.