Koski-Sipilän uudistila perustettiin vuonna 1801, kun 0,333 manttaalin suuruinen Ritasjärven Sipilän perintötalo no1, jaettiin kolmeen osaan. Koski-Sipilän tilalla sijaitsi aiemmin Sipilän Koskimaan torppa, mitä asutti vuonna 1784 Antti Matinpoika. Hän oli Erkki Sipilän tutkimusten perusteella tiettävästi tullut Arolammin Pirttilästä. Torppa sijaitsi Koski-Sipilän nykyisen pihapiirin paikalla.  

Koski-Sipilän sai vuonna 1801 Antti Matinpoika (Anders Matsson) ja vaimonsa Maria Gustavsdotter, jotka muuttivat Janakkalan Hiivolan Hunsasta poikansa kanssa. (Tarkemmin mainittuna nykyisen Riihimäen lounaispuolella, Hirvijärventien varrella sijaitsevan Hiivolan kartanon Hunsan torpasta.) Antti Matinpoika mainitaan Hausjärven historiassa Sipilän kantatilan vävyksi. Antti Matinpoika Koski-Sipilä otti sukunimensä talon mukaisesti. Seuraavaksi tila siirtyi heidän pojalleen Antti Antinpojalle (Anders Andersson), (s.21.1.1787) ja vaimolleen Maria Henriksdotterille (s.15.1.1890), joka oli Katilan tyttäriä. Antti ja Maria saivat 9 lasta.

Koski-Sipilän isäntä Antti Antinpoika Koski-Sipilä kuoli 30.4.1837. Antin ja vaimonsa Maria Heikintytär Katilan jälkeen Koski-Sipilän isännyys siirtyi heidän vanhimmalle pojalleen Johan Antinpojalle (Johan Andersson) (s.14.4.1813). Johan avioitui 1842 Ohkolan Pirjolan tyttären, Hedvig Elisabeth Johansdotter Pirjolan (s.14.8.1819) kanssa. Hedvig synnytti neljä jälkeläistä, jotka kuitenkin kuolivat jo lapsina. Vuosina 1854-56 toimi emännän veli, Johan Johansson Pirjola, Koski-Sipilän vuokraajana. Hedvig Elisabeth kuoli keuhkotautiin 15.1.1856. Johan Antinpoika Koski-Sipilä avioitui tämän jälkeen Ulrika Heikintytär (Henriksdotter) Palkkimäen (s.7.5.1809) kanssa. Heille ei syntynyt perillisiä. Ulrika kuoli 30.11.1865. Pian tämän jälkeen myös Johan Antinpoika kuoli halvaukseen 19.12.1865.

Rintaperillisiä ei ollut, joten Koski-Sipilän isännäksi muutti vuoden 1866 alussa Johanin nuorin veli Manasse Antinpoika (Andersson) Koski-Sipilä (s.14.7.1832) ja vaimonsa Gustava Johansdotter Lindqvist (s.15.1.1842), Ritasjärven Juholan torpasta. Manassen, kuten edellistenkin Koski-Sipilän isäntien aikana, käytettiin asiakirjoissa usein sukunimenä pelkkä Sipilä. Manasse ja Gustava oli vihitty 29.7.1860. Heille syntyi viisi lasta. Koski-Sipilän nykyinen päärakennus on rakennettu heidän aikanaan, ilmeisesti vuonna 1892. Vuonna 1868 piirretyssä tiluskartassa näkyy myös torppa nimeltä Sepän mökki. Se sijaitsi nykyisen Koskenmaantien itäpuolella, nykyisestä Taimelantien käänteestä muutama kymmenen metriä pohjoiseen. Sen edessä olevat raivatut alat ovat nimeltään Sepänpelto ja Sepänniitty. Koskenmaantien länsipuolella oleva mäki on nimeltään Sepänmäki.

Manasse kuoli 24.3.1909 ja Gustava 6.1.1917. Heiltä tilan sai nimiinsä Manassen ja Gustavan pojista vanhin, Johan Vilhelm (s.27.1.1867),jonka puolisoksi vihittiin 29.12.1898 Mäntsälän Ohkolan Mäki-Anttilan tytär, Ida Matilda Ahlberg (s.30.1.1881). Johan Vilhelmin ja Ida Matildan häät vietettiin Ohkolan Mäki-Anttilassa. Mäntsälän historia -kirjasarjassa kerrotaan häistä seuraavasti: ”Näissä häissä kerrotaan morsiamen itkeneen niin, ettei sellaista oltu ennen nähty. Hän itki sitä, ettei päässyt haluamalleen, vaan naitettiin itseään paljon vanhemmalle miehelle.” Sulhanen oli 31-vuotias ja morsian 17 ikäinen. Heille syntyi kymmenen lasta, joista tosin kaksi menehtyi jo lapsena. J.V. Koski-Sipilä oli suurta arvostusta nauttiva isäntämies. Hän toimi kylällä mm. holhoojana ja edunvalvojana, uskottuna miehenä, tietoimikunnan jäsenenä, kansakoulun johtokunnassa, Vanutehtaan Osuuskaupan johtokunnassa sekä Myllykylän VPK:ssa. ym.

Suurelta osin heidän lapsikatraansa ansiosta, kehkeytyi Koski-Sipilästä kylän kulttuurikeskus. Myllykylään perustetussa koulupiirissä aloitti 18 viikkoinen alakansakoulu toimintansa Koski-Sipilästä vuokratussa huoneessa 1.8.1917. Ensimmäisenä opettajana toimi Pauli Erland Suvitie. Tyttöjen käsitöitä opetti Koski-Sipilän tytär, ja lapsikatraan vanhin, Impi Matilda (s.16.3.1900), josta sitten tulikin Pauli Suvitien vaimo vuonna 1920. Seuraavana vuonna 1918 aloitti Koski-Sipilässä myös yläkansakoulu. Opetus siirtyi väliaikaisesti Uudenkylän koululle lukukaudeksi 1920-21, mutta palasi Koski-Sipilään jo seuraavalle lukukaudelle. Oma koulurakennus saatiin kylälle vuonna 1922. Koski-Sipilä oli niin ikään keskeinen paikka, kun Myllykylään perustettiin vuonna 1920 Ritasjärven Nuorisoseuran alajaosto Toivon Kipinä. Se itsenäistyi vuonna 1925 ja jatkoi toimintaansa nimellä Myllykylän Nuorisoseura Toivon Kipinä ry. Seuran toimintaan kuuluivat urheilun lisäksi lukutupatoiminta, näytelmät, lausunta ja kansantanhut. Seuran lukutupatoiminta pidettiin Koski-Sipilässä. Siellä luettiin ja kirjoitettiin kertomuksia ja runoja sekä pidettiin lausuntaharjoituksia. Toivon Kipinän urheilutoiminnassa hiihto ja yleisurheilu keskittyivät Koski-Sipilään. Tallin takana oli juoksurata sekä muhkeat purukasat hyppypaikoilla.    

Johan Vilhelmin kuoltua 27.2.1927, Koski-Sipilän isännyydestä vastasivat heidän poikansa Vilho Ilmari Koski-Sipilä (s.16.1.1902) ja Armas Aarne Veikko Koski-Sipilä (s.24.10.1903). Vilho otti vaimokseen 18.8.1934 naapuritilan tyttären, puutarhuri Elli Juhontytär Jaakkolan. Vilho ja vaimonsa Elli ostivat Niinikosken puutarhatilan Wiillokselta ja siihen vielä J.K.Jaakkolalta pari hehtaaria lisämaata. Koski-Sipilästä tuli liitetyksi Niinikosken puutarhatilaan Myllymaan 1,72 ha ala Keravanjoen varresta vuonna 1945. Kyseinen lohko oli liitetty Koski-Sipilään maaliskuun 30. päivänä 1910 suoritetussa myllymaan jaossa. Juho Kustaa Jaakkola kuoli joulukuun 4. päivänä 1953. Elli sai perintöosuutta ja ennakkoperintää vastaan omistukseensa Koskenmaan Sahan. Vilho kuoli tammikuun 16. päivänä 1961. Samana vuonna saha myytiin Hilkka ja Aarre Wejbergille.  

Koski-Sipilän isännyys oli siirtynyt yksin Aarne Koski-Sipilälle 30-luvun puolivälissä. Tilalla viljeltiin tuohon aikaan viljan lisäksi ulosmyyntituotteina lanttua, porkkanaa, punajuuria, perunaa, herneitä sekä apilan ja timotein siemeniä. Kauran, rukiin ja ohran pahnat sekä heinä kuuluivat myös myyntituotteisiin. Asiakkaina oli Kaukasten ja Myllykylän asukkaita sekä esimerkiksi Osuusliike Elanto ja Vanutehtaan Osuuskauppa. Vuonna 1936 hankittiin taloon Fordson traktori. Sotavuodet olivat tilan pidon kannalta vaikeaa aikaa. Aarne -isäntä oli sotimassa. Emännätöntä tilaa pyöritti käytännössä Koski-Sipilässä piikana työskentelevä Tyyne Siviä Sipilä o.s. Nieminen. Tyyne oli avioitunut naapuritilan postimies Lauri Sipilän kanssa. Myös Lauri oli joutunut asepalvelukseen. Tyyne oli kyllä tiiviissä kirjeyhteydessä rintamalle. Ruoka- ja vaatepakettejakin lähetettiin Laurille ja Aarnelle useita. Aarne koetti ohjata etänä tilanpitoa, ja Tyyne kysyi ahkerasti neuvoja. Pienimmätkin kuulumiset välitettiin kotitilalta rintamalle. Rintamapostin kulku oli tuolloin varsin hidasta. Isännän vastauksen viipyessä, Tyyne joutui tekemään monia päätöksiä itse. Piti päättää kylvettävän siemenviljan määrä, lihakarjan teurastukset, tuotteiden ulosmyynti ym. Ikävimpänä olivat Kansanhuollon jatkuvat vaatimukset viljan ja lihan luovuttamisesta. Tilan työvoimakin koostui naisista, työvelvollisista ja vanhuksista. Työvelvollisina Koski-Sipilässä olivat myöhemmin kuuluisuuttakin saaneet ympäristöprofessori Pekka Nuorteva ja taidemaalari Oso Heikell. Lähes jokainen Tyynen kirje päättyi toivomukseen isännän pikaisesta kotiinpaluusta. Rintamavuosien jälkeen Aarne Koski-Sipilä palasi sodasta, mutta Lauri Sipilä ei.

Koski-Sipilä sai emännän, kun Aarne vei 20.6.1943 vihille Kangasalasta kotoisin olevan Suoma Maria Niemen (s.14.4.1908). Heille syntyi kaksi lasta. Sinikka Marjatta (s.6.9.1945) ja Tapio Aarne (s.7.3.1947). Aarne Koski-Sipilä keskittyi tilan hoitoon, mutta ehti toimia mm. Toivon Kipinän johtokunnassa sekä Hyvinkään maalaiskunnan taksoituslautakunnassa, joka päätti kunnan verovelvollisten äyrit. Aarne aloitti Koski-Sipilän peltojen salaojituksen vuonna 1961. Työ saatiin päätökseen seuraavan isännän aikana vuonna 1976.

Aarne Koski-Sipilä menehtyi 17.4.1976. Sinikka ja Tapio perivät tilan yhteisomistukseen. Sinikka kouluttautui Helsingin Yliopistossa teologian kandidaatiksi ja loi työuransa lehtorina Turussa.

Tapio ryhtyi isännäksi Koski-Sipilään ja löysi puolisokseen riihimäkeläisen kotitalousopettaja Eija Virolaisen. Suoma Maria siirtyi talon päätyhuoneistoon, missä eleli vuoteen 1992. Tapio ja Eija kasvattivat perhettä neljällä lapsella. Tarja syntyi vuonna 1980, Laura 1983, Merja 1985 ja Matti 1989. Tapio ja Eija Hankkivat lisämaata ostamalla rajanaapurina olleet Jokela -tilan vuonna 1995 sekä Peltomäki -tilan vuonna 2016. Pro Agria Maatilakeskusten liitto myönsi Koski-Sipilän tilalle Sukutilaviirin kunniakirjoineen vuonna 2013. Viiri myönnetään tiloille, jotka ovat olleet saman suvun omistuksessa vähintään 200 vuotta.

Tapio Koski-Sipilä on harrastanut urheilua koko ikänsä. Yleisurheilussa oli lajina 10-ottelu ja seurana Kaukasten Voima. Talvikaudet sujuivat jääkiekon puitteissa. Kaukasten Voiman riveissä II-divisioonan tasolla ja myöhemmin veteraanikiekkoa Voimakissojen joukkueessa. Tapio on myös Voimakissojen perustajajäseniä ja toiminut vuosia Suomen Veteraanikiekkoliiton hallituksessa sekä Jääkiekkoliiton Uudenmaan aluehallituksessa. Kaukasten Voima ry:n johtokunnassa vierähti peräti 44 vuotta. Näistä luottamustoimista Tapio on palkittu Jääkiekkoliiton ja Suomen Veteraanikiekkoliiton kultaisilla ansiomerkeillä.

Järjestöpuolen ansiolistaan kuuluu myös toimiminen Uudenmaan Siemenviljelijäin hallituksen puheenjohtajana. Tästä ansiosta hänelle on myönnetty Siemenviljelyjärjestön Kylväjä mitali.

Eija Koski-Sipilä on toiminut Hyvinkään Maataloustuottajain johtokunnassa vuodesta 1987 vuoteen 2011 asti. Hän on toiminut myös Hyvinkään seurakunnan kirkkovaltuustossa, Kaukasten alueneuvostossa sekä muissa seurakunnan luottamustehtävissä. Eija on yksi LC Hyvinkää Höffingan perustajajäsenistä ja lisäksi hän on ehtinyt toimia myös OP-Keski-Uusimaan hallintoneuvostossa.

Koski-Sipilän viimeisin sukupolven vaihdos tehtiin 2.1.2020, jolloin Tarja Koski-Sipilä otti tilan vetovastuun. Tarja on liikuntatieteiden maisteri ja työhyvinvointipalveluja tarjoavan Euforian Oy:n toimitusjohtaja. Heti ensitöikseen Tarja osti naapuritila Heikkilän ja kasvatti tuolla kaupalla Koski-Sipilän pinta-alan tasan 100 hehtaariin. Tarja toimi myös Jokelan Yrittäjien puheenjohtajana vuodet 2019-20 sekä valittiin Uudenmaan Yrittäjien hallitukseen vuonna 2021.  

Tarja on isänsä lailla saavuttanut menestystä urheilun saralla. Yleisurheilussa kirkkaimmat mitalit tuli moukarinheiton SM-joukkuekilpailuissa, yhdessä Sini Pöyryn kanssa. N-17 sarjassa SM-hopeaa 1996 ja SM-kultaa 1997. Yksittäislajeissa Tarja menestyi myös aitajuoksussa. Yleisurheilussa seurana oli Kaukasten Voima. Jyväskylässä vietettyjen opiskeluvuosien aikana Tarjan lajina oli aluksi Fitness, jossa hän voitti nuorten SM-kultaa vuonna 2000. Aikuisten sarjan SM-kultaa tuli heti seuraavana vuonna. Seuraavien vuosien menestyslajeiksi muodostuivat penkkipunnerrus ja voimanosto, joista ropisi kansallista ja kansainvälistä menestystä, kuten penkkipunnerruksen SM ja Pohjoismaiden Mestaruus vuonna 2003. SM kultaa hän voitti myös vuosina 2004 ja 2006, ja Voimanoston SM kultaa vuosina 2004, 2005 ja 2006, sekä MM pronssia vuonna 2006 Norja, World Powerlifting Championships. Ennätyksiksi muodostuivat: jalkakyykky 217,5kg, penkkipunnerrus 125kg ja maastanosto 210kg. Koski-Sipilän tulevaisuus vaikuttaakin olevan vahvoissa käsissä.

Lähteet: Koski-Sipilän kotiarkistot, Tapio Koski-Sipilä, Erkki Sipilä/ Sipi Rekonpoika Sipilä, Juurakko 2001, Kansallisarkisto, maakirjat.

Rainer Salo