Myllykylä on saanut nimensä kahdesta siellä toimineesta myllystä, jotka syntyivät Keravanjoen ja sen koskien myötä. Toisesta myllystä on jäljellä enää raunioita Ali-Myllyn sillan kupeessa, mutta toinen mylly kehittyi sahaksi 1900- luvun myötä ja siellä sahaustoiminta jatkui 1960-luvulle asti. Sittemmin on entisen sahan alueelle muotoutunut Koskenmaan kartanon kulttuurikeskus.

Myllykylän kalkkikalliolla toimi 1800- luvulle asti kalkkilouhos, josta on kalkkia aikoinaan viety niin Hämeen linnan kuin Hollolan kirkon kunnostuksiin. Joku taisi aikoinaan myllyjen ja louhoksen vuoksi kutsua Myllykylää ”Ritasjärven teollisuuskyläksikin”. Kalkkikallio kuuluu luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaisiin kallioalueisiin Uudellamaalla, ja alueen yleiskaavaan on kalkkilouhosalue merkitty muinaismuistolain rauhoittamaksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi.

Myllykylä on maaseutua, jossa aktiiviviljelijöiden määrä on laskenut muutamaan, mutta heidän ahkeruutensa riittää pitämään peltoaukeat viljelyksessä ja maaseutu edelleen maaseutumaisena. Asukkaita Myllykylässä on noin 80. Viime vuosina on kylään noussut uusia taloja hiljaisemman rakentamisvaiheen jälkeen.

Kaukasten kyläkoulu toimi Myllykylässä kevääseen 2017 asti. Koulun rehtorina toimi lähes 40 vuotta runoilija ja kiinan kielen kääntäjänä tunnettu Pertti Nieminen, joka kirjoitti runoja myös Myllykylästä ja Kaukasista.
Myllykylästä löytyy Keravanjoen Saunakosken suvannosta myös kylän yhteinen uimapaikka, jota asukasyhdistys ja kyläläiset ylläpitävät talkoilla. Siellä pääsee kävelysiltaa joen yli ja paikalla on myös pukukoppi ja nuotiopaikka.