Hyvät alueen asukkaat ja meillä kyläilevät,

6.12.2020

Tämä itsenäisyyspäivä on monin tavoin erilainen. Me kuvittelimme vuoden 1917 itsenäisyyden julistuksen jälkeen, ettemme enää sotisi, mutta toisin on käynyt. Useaan kertaan.

Tänään emme taistele tuliasein, emme lähetä poikiamme emmekä tyttöjämme sotimaan aatteemme puolesta tai hyökkääjää vastaan. Tänään taistelemme tappavaa tautia ja sen aiheuttamaa epävarmuutta sekä pelkoa vastaan. Tänään meidän vihollisemme hyökkää asein, joita emme vielä täysin tunne.

Vaikka juhlimme itsenäistä Suomeamme, peittyy se ehkä monin paikoin ihmetyksen ja jopa pettymyksen alle. Tuleeko itsenäisyys meille ilman yhteistä juhlaa, tuleeko ilman koristeltua salia, ilman kunniapuhujaa tai makoisaa täytekakkua? Katsommeko virtuaalista juhlaa presidentin linnasta?

Joka tapauksessa juuri tänään pyrimme valaisemaan kylämme raittia, Juhlatalomme ympäristöä, lähipitkospuita ja kotiemme ikkunoita. Haluamme kertoa, että välitämme toivon valoa jokaiselle. Hiljentykäämme kuulemaan se lämmin henkäys, joka tulee niistä kannattavista ajatuksista, joita haluamme jokaiseen kotiin lähettää.

Jaksamme yhdessä tämänkin yli. Yli 100 vuotta sitten ei ollut yhteyttä rintamalle, ei ollut livelähetyksiä, oli vain epätietoisuus ja toivo. Tänään meillä on toivo ja yhteys – lähellä ja etänä.

Sydämellisen hyvää itsenäisyyspäivää juuri sinulle,

toivottaa alueemme asukasyhdistys

puhe pj Tiina

Kuva: Tiina Lesonen, Pyhätunturin maisemissa